Elokuvakerho Monroe valtaa tänä iltana (torstaina 26. päivänä syyskuuta vuonna 108 jKe. [jälkeen Keatonin]) Art House Cinema Niagaran ja Ravintola 931.n täyslaidallisella parasta mykkäkomediaa mitä Chaplinista länteen on kuunaan tehty. Ja sen saa nähtäväkseen ilmaiseksi. Väärentämättömänä filmiesityksenä.
Illan pääelokuvana on Buster Keatonin legendaarinen magnum opus Kenraali (The General, 1926-27). Yleensä kanonisoitujen elokuvien kohdalla tavataan puhua niiden vaikutusvaltaisuudesta, mutta Kenraalin kohdalla tämän tekee vaikeaksi sen lähes ainutlaatuisuus. Se nimittäin kuuluu äärimmäisen harvojen koomisten eeposten joukkoon. Lajin toinen mestariteos sattui kaiken lisäksi syntymään samana vuonna: Kultakuume.
Kenraali on samalla kaikkien aikojen hienoin (ja aivan taatusti hauskin) elokuva Yhdysvaltain sisällissodasta. Sodan käsitteleminen koomisessa äänilajissa ja ilman satiiria on temppu, jota harva on rohjennut lähteä edes yrittämään, mutta Keaton näyttää sen olevan helppoa kuin heinänteko. Dramaturgian moottorina ovat Keatonin hahmon kahtaalle jakautuva rakkaus: toisaalla on Tyttö, toisaalla Kenraali-niminen höyryveturi. Totta kai, molemmat joutuvat varastetuiksi, ja tästä alkaa vyyhtiytyä vaivattoman oloisesti koomisten ja hellyttävien, huvittavien ja tuntehikkaiden tapahtumien helminauha.
Erityistä Kenraalissa on sen myötätunto molempia osapuolia kohtaan. Tarinassahan Keaton esittää etelävaltiolaista sotilasta, ja varkaina esiintyvät voittaneen osapuolen edustajat. Jaloin kaikista koomikoista ei tuomitse ketään, viittaa vain. Kenraali ei olekaan kuuluisimpia kohtauksiaan lukuun ottamatta taukoamaton naurujuhla, vaan aidosti myötäeletty seikkailuelokuva, joka on ladattu täyteen muikean hupaisia vitsejä. Alku on huolella kerrottu, jotta myöhempien jaksojen hurja vauhti ja takaa-ajo entisestään korostuisivat. Ja kun kilvoittelut on jätetty taakse, jätetään loppuun vaikuttava kuvaus sodasta, josta ei mielettömyyttä pidä puuttuman.
Erästä ei pidä jättää mainitsematta: elokuvan toista ohjaajaa, Clyde Bruckmania (1894-1955). Keatonin ollessa kameran edessä melkein joka kuvassa, Bruckman piti huolta kuvioista kameran takana ja osallistui sitä paitsi skenarion laatimiseenkin. Bruckman oli huomattava lahjakkuus hänkin, ohjaajana hänen maineikkaimmat työnsä ovat Harold Lloyd -komedia Movie Crazy sekä Laurelin ja Hardyn legendaarisin lyhäri The Battle of the Century (1927), jonka kermakakkuanarkia jää toivottavasti ikuisiksi ajoiksi ylittämättä.
Kenraalia edeltää 931:n puolella alkukuvana Keatonin lyhyt Poliisit (1922). Tunnelmaa kohottavat Monroen omat DJ:t elokuvallisine kuulokuvineen.
Ohjelma
19.30 Poliisit
20.00 Elokuvamusiikkia
21.00 Kenraali
VAPAA PÄÄSY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti