keskiviikko 23. marraskuuta 2022

Penguins We Have Heard on High - Monroen joulukuu

Illat pimenevät ja lumi peittää maan, mutta Monroen toiminta jatkuu vaan.

Syksyn aikana on katseltu lähinnä kauhua sen eri olomuodoissa, niin kotisohvalla Kauhun kuukauden aikana, kuin Cinemadromen loppuunmyydyissä näytöksissä. Vielä joulukuussakin päästään pelkäämään, kun Monroe esittää William Friedkinin Manaajan filmiltä Arthouse Cinema Niagarassa lauantaina 3.12. klo 20.15 alkaen. Esitettävänä on vuosituhannen alussa ilmestynyt ohjaajan versio. Elokuvasta nähdään 35mm filmikopio ja se on tekstitetty suomeksi. Liput näytökseen maksavat 10€.

Ennen esitystä järjestetään kauhuelokuvia ja etenkin uskonnollista kauhua käsittelevä paneelikeskustelu Niagaran esityssalissa. Klo 19.00 kirjallisuudentutkija Noora Vaakanainen ja toimittaja-teologi Niilo Rantala avaavat illan katsauksella manauselokuvien rooliin kauhuelokuvan historiassa ja pysähtyvät genren kummallisuuksien äärelle. Millaisia elokuvallisia kopioita Manaaja poiki? Millainen on Manaaja -elokuvasarjan naiskuva? Miten katolinen kirkko on suhtautunut teoksiin? Rantala kertoo eksorkismista ilmiönä myös teologian näkökulmasta. Aikaa on varattu lisäksi yleisökeskustelulle. Keskustelun ja elokuvan välille on varattu hetki, jonka voi käyttää hyvin Cafe Bar Rainan puolella. Paneelikeskustelu on ilmainen.

 

Adventtiajan esitystoiminta on vilkasta muutenkin: Syyskuun huippusuosittu Batman-näytös poikii jatkoa, kun lauantaina 17.12. klo 20 esitetään yksi kaikkien aikojen jouluelokuvista: Tim Burtonin Batman - paluu, vuodelta 1992. Manaajan tavoin Batman - paluu nähdään 35mm filmiltä ja suomitekstein.

Elokuvakerho Monroen puheenjohtaja ja armoitettu Tim Burton -fani Soni Lukkarinen kirjoittaa elokuvasta näin:

Michael Keatonin jälleen kerran esittämä viittasankari kohtaa yksiselitteisesti pahan Jokerin sijaan tällä kertaa kaksi vihollista, jotka ovat hänen itsensä lailla kahtiajakautuneita. Michelle Pfeiffer on lateksiin ja nahkaan pukeutunut Kissanainen ja Danny DeVito vauvasta asti katkeruudessa elänyt Pingiviini. Koska molemmat heistä ovat väärinymmärrettyjä ja itsekin kärsiviä hirviöitä, on mukana varsinaisena pahiksena Christopher Walkenin esittämä Trump-henkinen miljönääri Max Shreck, joka haluaa vain lisää rahaa ja lisää valtaa.
 
...
 
Edellisen Batman-näytöksen saatesanoissa kirjoitin, että Batman -89 on paras Batman-elokuva, joten mitä ylistyssanoja voin antaa jatko-osalle? No, ensimmäinen Batman on kyllä se paras, mutta henkilökohtaisesti minulle Batman - paluu on tärkeämpi teos ja Die Hardin ohella SE joululeffa. Ja siinä missä ensimmäinen Batman oli hyvin perinteinen toimintaelokuva, Paluu uskalsi olla jotain aivan muuta. Ei ole onnellista loppua, rakkaus ei pelasta, eivätkä sen enempää hyvät kuin pahatkaan selviä voittajina. Lopussa Burton valjastaa jopa pingviinit arkunkantajiksi, saattamaan traagista hahmoa kylmään hautaan. Tämä on monin tavoin hyvin koskettava elokuva, jossa ulkoasusta huolimatta asiat eivät ole mustavalkoisia.

Näytöstä edeltävät musiikilliset etkot Rainan puolella klo 18 eteenpäin. Teemanmukainen pukeutuminen ei ole pakollista, mutta siihen toki Monroen puolesta rohkaistaan. Liput elokuvanäytökseen maksavat 9€.
 
 
Elokuvakerhon toiminta ei tietenkään rajoitu vain elokuvanäytöksiin: Monroen vuoden viimeinen leffavisa pidetään Rainassa torstaina 15.12., tuttuun tapaan klo 19 alkaen. Parhaat palkitaan, glögiä vahvemmat juomat virtaavat ja jouluiset, ja vähän vähemmänkin jouluiset, kappaleet soivat.

Tiedotamme myöhemmin lisää tulevan vuoden tapahtumista. Kuka tietää, mitä 2023 tuo tullessaan? Seuratkaa siis Monroeta facessa, twitterissä ja instassa.
 
Nähdään elokuvissa!
 
 

perjantai 11. marraskuuta 2022

Cinemadrome XXXIII: Men Behind The Fun

Cinemadrome 23 (11.-12.11.2022)

Ohjelmisto:

pe klo 18.00 David Cronenberg: Kärpänen (The Fly, USA 1986)
pe klo 20.15 Jahangir Salehi: Dangerous Men (USA ~2005), alkukuvana A Really Bad Place
pe klo 22.00 Larry Cohen: The Stuff (USA 1985)

la klo 17.15 James Signorelli: Elvira - Mistress of the Dark (USA 1988)
la klo 19.30 John Carpenter: The Thing (USA 1982)
la klo 21.45 Bernard Launois: Devil Story (Ranska 1985)

- Vuonna 2007 kuolleen Jahangir Salehin tytär on huomauttanut, ettei ole lainkaan varma olisiko hänen isänsä ymmärtänyt Dangerous Menin suosiota "niin huonona, että se on jo hyvä": ohjaaja kommentoi elokuvansa erään yönäytöksen hillittömästi nauravan yleisön olevan "vain joukko kännistä jengiä". -

Tomi Peuhkurisen ja Ville Lähteen hullu uni, joka alkoi marraspimeydessä 2010, jatkuu tänä viikonloppuna: Cinemadrome 23 tuo kahden päivän ja kuuden elokuvan verran hurmeista valoa keskelle harmaista harmainta aikaa.

Sanovat, että eräs kauhun funktioista on kykymme sen kautta peilata arjen vielä hirveämpiä kauheuksia; mutta asian voi kääntää päälaelleen väittämällä, että useimmille meistä taviksista kauhu suo lohtua näyttämällä, miten asiat voisivat olla vielä huonommin. Tai, kuten legendaarinen ruotsinhollantilainen lauluntekijä Cornelis niin hienosti muotoili: asiat muuttuvat paremmiksi, mutta eivät hyviksi milloinkaan.

Olipa peilailun suunta sitten sinne taikka tuonne, on sitä tarjoavalla Cinemadromella tilausta. 12 vuodessa monsieurit Peuhkurinen & Lähde ovat tuoneet Cinemadromen lipun alla 61 näytöstapahtumaa erilaiset Halloween- ynnä muut spesiaalit ja yhteistyöprojektit mukaan lukien ja usein loppuunmyydyille katsomoille. Tänäkin vuonna jo tässä vaiheessa Kärpäseen ja The Thingiin myydään eioota. Cinemadrome on alusta lähtien nauttinut myös Elokuvakerho Monroen vankkumatonta suosiota.

Tämänkertaisen ohjelman ajallinen keskipiste ovat vuodet 1985-86. Peräti 50 % Cinemadrome 23:n kattauksesta on noilta vuosilta. Muut kolme ovat nekin valmistuneet enemmän tai vähemmän 80-luvulla. (Harmi kyllä, joukossa ei ole kiinalaista Men Behind The Sunia (Hei ta yang 731, 1988), jolla olisi ollut ehkä paljonkin sanottavaa tälle ajalle.)

Keitä sitten ovat miehet näiden kyseenalaisuuksien takana? Ja miehiä he ovat, sillä naiset ovat vasta viime vuosina päässeet genren pinnalle, usein loistavin, uudistavin tuloksin. Mutta 80-luvulla eivät niinkään.

Katsotaanpa.

David Cronenberg & Kärpänen

22 näytelmäelokuvaa ohjannut David Paul Cronenberg on modernin kauhun suuri intellektuelli ja kehokauhun tärkein arkkitehti. Kanadalaiseen juutalaisperheeseen 15.3.1943 syntyneen ateistisen Cronenbergin sukujuuret sijaitsevat Liettuassa. Kolmen, epäilemättä syvästi traumatisoituneen, lapsen isä on ollut naimisissa kahdesti.

Cronenbergin maku on ihan yhtä huono kuin muidenkin tässä esiteltävien, mutta erityiseksi hänet tekee miltei taianomainen kyky kohottaa huonon maun aiheet sofistikoituneelle ja silti provosoivalle tasolle. Nykyään etabloitunut auteur oli suuren osan urastaan paljon raflaavampi kuin, no, juuri kukaan muu - sillä hänen luomuksiaan ei voi ohittaa olan kohautuksella. Peräti kuudesti on Cronenberg nähty astelemassa Cannes'in kuululla punaisella matolla.

Kärpänen on ohjaajan kymmenes elokuva ja käännekohta tuolloin 43-vuotiaan maestron uralla. Se kilvoittelee vakavasti Cronenbergin parhaan elokuvan asemasta. Niin monta aiemmissa elokuvissa kypsyteltyä ideaa loksahtaa siinä kohdalleen. Vanhan aiheen modernisoituna, psykologisena päivityksenä se muistuttaa Scorsesen Cape Fear -uusintaa muutamaa vuotta myöhemmin. Kärpäsen onnistuminen, kaupallinen menestys ja Oscar-glooria mahdollistivat muutamia vuosia kestäneen keskittymisen kunnianhimoisiin "laatuaiheisiin" (Alaston lounas, M. Butterfly). Mutta loppujen lopuksi ohjaaja päätti pysytellä enimmäkseen poissa Hollywoodin koneesta. Draamaksi lokeroitaviin aiheisiinkin Cronenberg saa sisällytettyä kauhun ja epänormaaliuden tuntua.

Ja päinvastoin: erinomainen näyttelijäohjaaja (mm. Viggo Mortensen Eastern Promisessa) ankkuroi normaalin tuolla puolen liikkuvat älylliset rakennelmansa todellisuuteen samastuttavien hahmojensa kautta. Kärpäsessä tästä huolehtii Jeff Goldblum ehkä elämänsä parhaassa roolissa.

Vuonna 2014 David Cronenberg aloitti kahdeksan vuotta kestäneen tauon elokuvien tekemisessä. Tänä aikana hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa (Syöpäläiset, Consumed, 2014), ja hänen toinen vaimonsa kuoli.

Tänä vuonna Cronenberg palasi Suomessakin valokeilaan verraten keskinkertaisella Crimes of the Futurella.

Cronenberg kuuluu niihin elokuvantekijöihin, jotka pitävät kiinni kerran löytämistään luovista lahjakkuuksista. Howard Shore on säveltänyt musiikin lähes kaikkiin ohjaajan "kypsän kauden" töihin, ja ne on pääosin kuvannut Peter Suschitzky.

Jahangir Salehi & Dangerous Men

Iranilainen Jahangir Salehi (29.4.1936-3.3.2007) käytti myös nimeä John Rad - mutta onko hän edes elokuvantekijä? Vai onko hän nimenomaan sitä? Kysymyksiä, joihin ei ehkä koskaan saada vastausta. Näin, koska Salehi käytti mainoslauseiden mukaan 26 vuotta toisen ohjauksensa valmistamiseen.

Ennen Dangerous Meniä Salehi oli ohjannut kotimaassaan esikoisenaan täysin unohduksiin painuneen draaman miehensä menettäneestä naisesta, jonka tytär sairastuu vakavasti. Sitten, vuoden 1979 paikkeilla, Salehi aloittaa seuraavan elokuvansa kuvaukset, tällä kertaa Yhdysvalloissa, jonne oli perheineen muuttanut sattumoisin kotimaansa mullistaneen vallankumouksen aikoihin. Uutukaisen päähenkilö on väkivaltaisessa hyökkäyksessä sulhasensa menettänyt nainen, joka ryhtyy koston enkeliksi.

Vuonna 2016 ilmestyi Jeremy Coonin ja Tim Skousenin tekemä lyhytdokkari That's So John Rad, jonka aihe oli Salehin perhe ja elokuva nimeltä Dangerous Men.

Dangerous Menin vanhimmat otokset ovat jostain 70- ja 80-lukujen taitteesta, uusimmat 90-luvun puolivälistä. Budjetin koosta kertoo jotain se, että Salehi toimii ohjaajana, käsikirjoittajana ja tuottajana - ja kuvaajana ja säveltäjänä. Voi vain arvailla, mitä hommia ohjaaja on vuosien mittaan tehnyt pitääkseen projektinsa elossa. Päähenkilön esittäjä otti loparit jo reilusti 80-luvun puolella murrettuaan jalkansa kuvauksissa ja Salehin kieltäydyttyä maksamasta sairaalalaskua.

Lopulta, vuonna 2005, Dangerous Men saadaan levitettyä omakustanteisesti peräti viidessä losangelesilaisessa teatterissa. Lipputulot ovat reilut pari tonnia. Vuonna 2015 - 8 vuotta ohjaajan kuoleman jälkeen - Drafthouse levittää elokuvaa ympäri maata kiitos lähinnä Samira-tyttären. Tuohon mennessä Dangerous Menillä on määrätyissä piireissä (joihin Cinemadrome-väki mitä suurimmassa määrin kuuluu) legendaarinen maine kaikkien aikojen "mitä helv-"-kokemuksena.

Nuff said.

Larry Cohen & The Stuff

Lawrence George Cohen (15.7.1936 - 23.3.2019) syntyi New Yorkissa juutalaisperheeseen muutamaa vuotta ennen toisen maailmansodan alkua. Hän hurahti elokuviin jo varhain ja suoritti elokuvatutkimuksen tutkinnon. Hän tiesi mitä halusi elämällään tehdä ja päätyi jo 50-luvulla tv-alalle, missä hän oppi kirjoittamaan ja tuottamaan. Hänestä kehittyi luja palkka-ammattilainen, joka osasi pitää perheensä leivässä. Cohen oli kahdesti naimisissa ja sai kaksi jälkeläistä.

Vasta 70-luvulla Cohen sai hilattua itsensä elokuva-alalle, missä hän erikoistui ei-niin-kalliiden joka sortin eksploitaatioelokuvien ohjaajaksi, kirjoittajaksi ja tuottajaksi. Eniten suosiota keräsi murhaavasta mutanttivauvasta kertova It's Alive -sarja. Seuraavalla vuosikymmenellä Cohen loi legendan Mielipuolikytästä.

Omista ohjauksista nyt nähtävä The Stuff taitaa olla kaikkein paras. Se on kieli tiukasti poskessa kerrottu kauhusatiiri valtakunnallisen hullutuksen aikaansaavasta herkullisesta "mönjästä", jonka alkuperä paljastuu kerrassaan hirvittäväksi. Nokkelana käsikirjoittajana Cohen tuo roska-aiheeseen vinkeitä allegorioita kapitalismista, hedonismista, ahneudesta ja sokerifiksaatiosta. Osuvasti huonolla maulla ryyditettynä.

Kuusikymppisenä Cohen jätti ohjaushommat 18 teoksen jälkeen, mikä jälkeenpäin näyttää terävöittäneen kynää, sillä vuoden 2002 Phone Booth on mainio hitchcockilainen ahtaan paikan trilleri, ohjaajana hyvälle päälle sattunut Joel Schumacher. Kohtuullista suosiota sai osakseen myös samantapainen Cellular (2004).

Hänen huippuluokan Hollywood-tiedottajana toiminut siskonsa, Ronni Chasen, ammuttiin ryöstön yhteydessä kuoliaaksi vuonna 2010. Tämän katastrofin jälkeen Larry Cohen pysyttäytyi eläkkeellä.

James Signorelli & Elvira - Mistress of the Dark

James Signorelli ei ansainnut leipäänsä elokuvilla, vaan Saturday Night Liven tuottajana. Tässä roolissa hän työskenteli vuodet 1976-2011. Ennen televisiouraansa hän oli kuvannut blaxploitaatioklassikko Super Fly'n, eikä hän ohjannut valkokankaalle kuin kahdesti. Näistä Elvira eli Yön kuningatar on se kuuluisampi.

Elvira on komedienne Cassandra Petersonin (s. 1951) luomus. Improteatterissa hampaitaan hionut näyttelijä loi itselleen kulttimaineen esittelemällä Elviran hahmossa kauhuelokuvia tv-kanavilla saaden lopulta oman elokuvansakin - joka ei tosin menestynyt mitenkään valtavan hyvin, mutta on sinnitellyt alanharrastajien muistissa ja yökatseluissa. Jotain osuvaa Peterson on tavoittanut 50-lukulaiseen underground-estetiikkaan perustuvalla habituksellaan Elvirana.

James Signorelli on jäänyt eläkkeelle, mutta Cassandralle on riittänyt tasaisesti töitä. Tänä vuonna hänet on nähty Barbara Carrina uudessa The Munsters -elokuvassa. Hyvä niin.

Cassandra Peterson

John Carpenter & The Thing - "se" jostakin

John Howard Carpenter syntyi 16.1.1948 New Yorkin osavaltiossa kehittyäkseen yhdeksi modernin amerikkalaisen kauhun suurimmista tiennäyttäjistä. Hän kasvoi Kentuckyssä musiikin professorin poikana ja teki jo teini-ikäisenä omia kaitafilmejään. Omat yliopisto-opinnot keskeytyivät. Mutta ei se mitään: vuonna 1971 ohjaaja James S. Rokos voitti parhaan lyhytelokuvan Oscarin edellisvuonna valmistuneella elokuvallaan The Resurrection of Broncho Billy; parikymppinen John Carpenter toimi tämän elokuvan leikkaajana, säveltäjänä ja toisena käsikirjoittajana.

Muutamaa vuotta myöhemmin 26-vuotias Carpenter toteutti esikoisohjauksenaan noin 60 000 dollarilla scifi-parodia Dark Starin. Se on sattumoisin lajissaan elokuvahistorian paras, viiden tähden neronleimaus vailla vertaa.

Kaksi vuotta myöhemmin valmistui jälleen piskuisella budjetilla toinen klassikko (uudelleen filmattukin) Hyökkäys poliisiasemalle (Assault on Precinct 13, 1976). Rehellisesti sanottuna Carpenterin omintakeinen kunnianosoitus westerneille ei ole kestänyt ajan hammasta kokonaisuutena ottaen, mutta siinä on edelleen hetkensä.

1978 ilmestyi sitten Halloween, jossa kahden ensimmäisen elokuvan kokeilut tiivistyvät puhtaaksi muodoksi. Tuloksena on yksi kaikkien aikojen parhaiten ohjatuista kauhuelokuvista, jonka esteettinen ja kerronnallinen briljanssi loksauttaa leuat tänäkin päivänä. Väittely siitä kumpi on Carpenterin paras elokuva, Halloween vai Dark Star, jatkuu maailman tappiin asti, mutta kulttuuri-ilmiönä Halloween liikkuu omissa sfääreissään: sarjan viimeisin osa ilmestyi vain muutama viikko sitten.

Seuraavina kolmena vuosikymmenenä Carpenter loi menestyneen, mutta epätasaisen uran, kunnes jäi käytännössä eläkkeelle vuonna 2010 ohjattuaan 18 elokuvaa. Näistä huomionarvoisia tänä päivänä ovat Christine, Starman, Näkymättömän miehen muistelmat (hyvin kiistelty, pehmeä teos, mutta erittäin mukaansa tempaava) - ja The Thingin uusintaversio.

The Thing on sekin jo hieman ajan myötä rispaantunut, mutta siinä on yhä hyytävää voimaa - ja se on verrattomasti 50-luvun alkuperäistä kypsempi, kylmempi ja ilkeämpi. Carpenter on loistava säveltäjä, mutta tällä kertaa hän antaa tilaa maestro Morriconelle. Parhaimmillaan Carpenter on vainoharhaisen ja klaustrofobisen tunnelman visualisoijana sekä Etelänapamantereen viiltävän viimaisuuden iholle tuojana.

Arthur Penn sanoi kerran uransa auringonlaskussa, ettei hän kyllästynyt elokuvaan vaan elokuva häneen. Ehkä John Carpenter koki saman kohtalon. Mutta, hän matkasi toiselle luovuuden lähteelleen, musiikin äärelle. Yhdessä poikansa Codyn kanssa muodostamansa bändin kanssa hän on julkaissut kolme levyllistä instrumentaalimusiikkia Lost Themes -otsikon alla. Ne ovat erittäin hyviä.

Bernard Launois & Il était une fois le diable

92-vuotias Bernard Launois syntyi 8.4.1930 Ardenneis'lla ja ohjasi seitsemän elokuvaa vuosina 1972-85. Lisäksi hän näytteli yhdeksässä leffassa. Hän ei ole jättänyt elokuvan aikakirjoihin jälkeä yhtenä suurista. Pikemminkin kuuluvat hänen teoksensa kalkkunaluokkaan.

Tähän joukkoon lukeutuva Devil Story - joka nauttii IMDb-keskiarvosta 3,7 - on herttaiselta vaikuttava kertomus pariskunnasta, jonka polku maaseudulla risteää epämuodostuneen, SS-asuisen miehen kanssa, joka nauttii elämän liekin sammuttelusta. Mukaan on ympätty myös salaperäinen musta hevonen, muumio sekä huhujen mukaan sekopäisyyttä yhden elämän tarpeiksi.

Jos näet tämän syksyn Cinemadromessa vain yhden elokuvan...

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Leffavisa 22.9. - kysymykset ja tulokset

Monroen Uusi Leffavisa palaa "syyslomalta" Bar Rainaan 27.10. kello 19. Teemana Halloween & kauhu.

MONROEN LEFFAVISA 22.9. ”uusia ja vanhoja aaltoja”

TULOKSET:

1. Zomba - 31 pt.
2. Heidi & The Machine - 23½ pt.
2. Onnen kiertolaiset - 23½ pt.
4. Team Genette - 19 pt.

I KIERROS (27 pt.)


1. Mistä tämä laulu kertoo (suomeksi)? (1 pt.)
2. Klippi: nimeä elokuva ja ohjaaja. (2 pt.)
3. Nimeä taiteilija. (1 pt.)


4. Huomisesta eteenpäin Iina Kuustonen nähdään valkokankailla kahdessa eri elokuvassa. Minkä nimiset ovat nämä elokuvat? (2 pt.)
5. Klippi: a) Mikä elokuva? b) Minkä nimistä lasten leikkiä tässä pelataan? (2 pt.)

BIISINNIMILEFFAT

6.) a) Kuka ohjasi saman nimisen amerikkalaiskomedian 1961? b) Kuka esitti pääosassa Coca-Colan myyntitykkiä? (2 pt.)
7. a) Kuka ohjasi? b) Kuka teki miespääosan? (2 pt.)
8. a) Nimeä yhtye. b) Nimeä ohjaaja. (2 pt.)
9. a) Nimeä ohjaaja-käsikirjoittaja b) Minkä maalainen hän on? (2 pt.)
10. a) Nimeä ohjaaja. b) Nimeä elokuvan miestähtikaksikko. (2 pt.)
11. a) Kuka ohjasi 1986? b) Kuka sai naispääosasta ainoan Oscar-ehdokkuutensa? (2 pt.)
12. a) Kuka ohjasi ja käsikirjoitti? b) Kuka sai naissivuosasta uransa kahdeksannen Oscar-ehdokkuuden? (2p)
13. a) Nimeä esittäjä. b) Nimeä ystävyksiä esittävä poikanelikko (Gordie, Chris, Teddy & Vern). (5 pt.)

II KIERROS (max. 6 pt.)

14. Minkä niminen oli Godardin kolmiulotteisena toteuttama elokuva? (1 pt.)
15. Nimeä tämä elokuva. (1 pt.)
16. A vai B? a) Mistä tulee lyhenne IMDb? b) Mitä voidaan pitää sen lähimpänä suomalaisena vastineena? (2 pt.)
17. Nimeä tästä klipistä elokuva ja tuotantoyhtiö. (2 pt.)
18. Hoppukyssäri: nimeä mahd. monta David Fincher -elokuvaa n. 2 minuutissa.

III KIERROS (7 pt.)

19. a) Mikä elokuva? b) Nimeä näyttelijät. (3 pt. – 0:37-2:26)
20. A) Kuka ohjaajalegenda voitti äskettäin Toronton pääpalkinnon elokuvallaan The Fabelmanns? B) Kuka siinä esittää John Fordia? (2 pt.)
21. Nimeä laulaja ja elokuva. (2 pt.)

VASTAUKSET

I Kierros

1. Ranskan ”Uudesta aallosta”
2. Nainen on aina nainen; Jean-Luc Godard
3. Nick Cave
4. Pelle Hermanni ja Häät ennen hautajaisia
5. Die Hard 3; ”Simon Says”
BNL
6. a) Billy Wilder b) James Cagney
7. a) Fred Zinnemann b) Burt Lancaster
8. a) The Doors b) Kathryn Bigelow
9. a) Neil Jordan b) Irlantilainen
10. a) Universal Soldier (Täydellinen sotilas) b) Jean-Claude Van Damme & Dolph Lundgren
11. a) Francis Ford Coppola b) Kathleen Turner
12. a) Kenneth Branagh b) Judi Dench
13. a) Florence + The Machine b) Wil Wheaton, Jerry O’Connell, Corey Feldman & River Phoenix

II KIERROS

14. Adieu á langage
15. Donbass
16. A) International Movie Database B) Elonet.fi
17. Takkuturkki (Shaggy D.A.); Disney
18. Alien 3, Fight Club etc.

III KIERROS

19. Johnny Suede; Nick Cave & Brad Pitt
20. A) Steven Spielberg B) David Lynch
21. Marilyn Monroe; There’s No Business Like Show Business (Rytmiä veressä)

torstai 22. syyskuuta 2022

Kesän loppu: merkintöjä Lepakkomiehen ja ikonien lauantaista Tampereella

MONROE LEPAKKOLUOLASSA

Elokuvakerho Monroen kesä 2022 sai säkenöivän päätöksen, kun vuoden 1989 Batman 35-millin filmikopiona veti Niagaran viimeistä paikkaa myöten täyteen. Lepakkomies-brändin omistava DC Entertainment on promotoinut Batman-päivää vuodesta 2014, ja tänä vuonna tuo päivä osui viime lauantaille. Animaattorista elokuvaohjaajaksi siirtyneen Tim Burtonin kolmas studioelokuva otti inspiraationsa Lepakkomiehen luoneen Bob Kanen sijasta Frank Millerin sadistisemmista tulkinnoista ja nousi ilmestyessään siihenastisen elokuvahistorian viidenneksi suurimmaksi kassamagneetiksi. Samalla se aloitti amerikkalaisten kulttuuri-ilmiöiden globaalin brändäämisen: Lepakkomiehestä tuli Batman, sitten Hämähäkkimiehestä Spider-Man, Teräsmiehestä Superman ja Ryhmä-X:stä X-Men - Suomessakin. Suomentajien menettäessä työtunteja, yhtenäiskulttuuri voitti.

Monroekin jäi kesästään reilusti positiivisen puolelle. Tänä kesänä koitimme tuoda valkokankaille vaihtoehtoista ohjelmaa kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin loimme yhdessä tekijöiden kanssa tämän vuoden perspektiivistä katseemme 90-luvun puolivälissä alkaneeseen kotimaisen elokuvan nousuun, jonka yhtenä alkuun panijana oli Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylä. Toisaalta testasimme rahkeitamme esittelemällä Saara Ekströmin muodossa kotimaista, valtavirran ulkopuolella uiskentelevaa kokeellista elokuvaa.

Molemmat näytökset olivat henkensä ja sisältönsä puolesta raikkaita, intiimejä ja näköaloja avaavia tapahtumia - mutta katsojamäärissä ne eivät voineet kilpailla Batmanin Hollywood-nostalgian kanssa. Siinä mielessä sarkaa vielä riittää.

Tällä hetkellä Monroe työskentelee tuodakseen Niagaraan jouluksi Batmanin jatko-osan, joka kuuluu kaikkien aikojen sarjakuvafilmatisointeihin.

PITT, CAVE, FINCHER: SARA HILDÉNIN JÄTTIYLLÄTYS

Monroen leffailta jäi kuitenkin tällä kertaa Näsijärven kauneimman taidemuseon jalkoihin.

Sara Hildénille kutsuttu brittiläinen kuvanveistäjä Thomas Houseago päätti houkutella mukaan pari kuuluisaa kaveriaan. Viime lauantaina hänellä olikin sitten täysi työ saada huomiota Brad Pittiltä ja Nick Cavelta, jotka jännittivät Yleisradion kameroiden edessä itselleen vieraassa kuvataiteilijan roolissa.

Pitt ja Cave näyttelivät yhdessä jo 31 vuotta sitten Tom DiCillon ohjauksessa Johnny Suede
Ikonien Tampereen reissu oli pidetty siinä määrin hyvin salassa, että silmiä piti hieraista toisenkin kerran, kun tutuissa kotikaupunkikuvissa seikkaili yksi maailman kuuluisimmista näyttelijöistä, kaksinkertainen Oscar-voittaja, ja vieressä poseerasi jylhän mustassa puvussaan australialainen renessanssitaiteilija ja muusikkonero. Cave on itsekin merkittävä elokuvasäveltäjä, näyttelijä muutamassa filmissä ja kolmen elokuvan käsikirjoittaja. Kaiken huipuksi kaupungissa vieraili lisäksi sukupolvensa huippuohjaajiin lukeutuva David Fincher.

Tämä oli Sara Hildéniltä upea tempaus ja sykähdytti jokaisen tamperelaisen leffahullun rintaa. Jokin elämää suurempi tuntui hetken aikaa ihmisen kokoiselta ja samaistuttavalta. Fanikulttuurissa on puolensa ja puolensa, mutta tähtien ihailun kauneus piilee siinä, että se auttaa meitä kartoittamaan omia intohimojamme, minkä kautta voimme löytää vaikkapa unelma-ammattimme tai elämän mittaisen harrastuksen yhdessä muiden samanmielisten kanssa. Ilman sitä supertähtien herättämää, usein halveerattua intohimoa ihmisiltä jäävät sytykkeet pois elämänsä roihusta. Itsekin olen seurannut jokaisen kolmen uraa melkein ensi vuosista alkaen, uskomatta koskaan heidän saapuvan kotimaisemiini.

Ja, tietenkin, näiden tähtien myötä monet kaukomailla kuulivat ensi kertaa tästä kahden järven väliin ahtautuneesta, Pohjoismaiden suurimmasta sisämaakaupungista, jota Monroe kutsuu kodikseen. Mikä ei voi olla kuin hyvä juttu.

FilmiLiekki käsittelee näyttelyn omassa artikkelissaan.

NÄIN OLLEN SEURAAVA LEFFAVISA

Monroen toiminta jatkuu seuraavaksi Kehräsaaressa perinteisellä Leffavisalla, jonne saa tulla tänä iltana. Ja saa halutessaan tulla jo kuuden maissa, sillä esitämme ennen visaa Rainan kankaalla Jean-Luc Godardia muistaen legendan lyhytelokuvia, rennoissa tunnelmissa kuitenkin. Tietokilpailu itse alkaa seitsemältä, ja vaikka se on omistettu Godardille, tuntui turhalta teemoittaa sitä mitenkään erityisesti, niin paljon on viime päivinä tapahtunut. Pubivisahullussa kaupungissamme Monroen visat erottuvat halullaan haastaa tuttuja kaavoja. Tällä kertaa mukana on erikoisuuksiimme kuuluva "biisinnimileffakierros". Visan lopuksi parhaat palkitaan tuoppiin mahtuvilla palkinnoilla, ja lisäksi juotavaa saa onnetarten valittu tiimi.

Tai, vaihtoehtoisesti, voitte mennä Tampere-taloon katsomaan John Cleeseä. Ei Tampereelta legendat lopu.



keskiviikko 14. syyskuuta 2022

Elokuvan historian voi jakaa kahteen vaiheeseen: ennen ja jälkeen Godardin

 Jean-Luc Godard (3.12.1930-13.9.2022) in memoriam

Suurin elävistä elokuvantekijöistä on kuollut. Hänen seuraajakseen ei ole suoralta kädeltä ehdottaa ketään.


Bande à part

À bout de souffle

Vivre sa vie

Jean-Luc Godard saattaa - aika hyvin perustein - olla kaikkien aikojen suurin elokuvantekijä, jos sellaisesta epiteetistä halutaan kilpailla. Vaikka saikin elää pitkän elämän, tieto mestarin vääjäämättömästä kuolemasta sattuu cinefiilin mustassa sielussa silti, kahdeksannen taiteen takia. Godard saattoi itse asiassa olla aikamme suurin eurooppalainen taiteilija, miten sellaista sitten mittaisikaan. Joka tapauksessa, jotain ainutlaatuista on hänen mukanaan menetetty.

Godardin kohdalla olisi banaalia laatia muistokirjoitus kertaamalla hänen elämänvaiheitaan ja luettelemalla hänen teoksiaan. Mitä järkeä sellaisessa olisi? Ja Godard, intellektuellin perikuva, perusti kaiken järjelle.

Muotoillaan siis näin: jos Steven Spielbergistä sanotaan, että elokuva on hänen äidinkielensä, on Jean-Luc Godard yksi sen kielen pääarkkitehdeista. Lumièret, Griffith, Kuleshov, Eisenstein ja Vertov voidaan mainita kuuluviksi siihen joukkoon, joka loi elokuvakielen perustukset, mutta Godard löysi roolinsa tuon kielen intohimoisimpana tutkijana, visionäärisimpänä uudistajana ja järjestäjänä sekä nerokkaimpana älyllistäjänä.

Tämä etuoikeutettu mies, jonka nimi meinaa kuin itsestään kääntyä filologin painomusteelta haisevissa käsissä muotoon "jumalan taide" tai "taiteen jumala", otti itselleen asettamansa tehtävän vakavasti ja eteni valitsemallaan tiellä pidemmälle kuin kukaan toinen. Hänen tuotantonsa merkityksiä ja piilomerkityksiä tutkitaan akateemisella vakavuudella vielä vuosikymmeniä.

Kieli: ennen elokuvia Godard aloitti kirjoittajana. Elokuvakriitikkona hän ehti muutamassa vuodessa uudistaa senkin esseen lajin. Godardin Cahiers du Cinémalle kirjoittamat artikkelit ovat 1900-luvun kulttuuriin perehtymään haluavalle yhtä ohittamaton katalogi kuin Elviksen Sun Records -levytykset. Anthony Mann -juttu sai otsikon "Super Mann". Cannes'sta alle kolmekymppinen toimittaja vaivautui lähettämään toimitukseen vain sähkeen, jossa ilmoitti lähteneensä "suomalaisesta viidessä minuutissa". Legendaarinen Michelangelo Antonioni -haastattelu oli vastauksia myöten Godardin käsityötä. Antonioni ei milloinkaan protestoinut.

Esikoispitkänä valmistui "pulp-halpis" Viimeiseen hengenvetoon (À bout de souffle, 1960), josta tuli välittömästi kulttuuritapaus ja valtaisa hitti, jonka varsinkin nuoret ottivat omakseen. Godardin työtoverit ovat jälkeenpäin todistaneet, että masentunut ensikertalainen ei projektin aikana ollut siinä kunnossa, missä edes tehdään elokuvia. Raakaleikkaus kesti kolme tuntia. Ongelman ratkaistakseen Godard ohjeisti leikkaajaa saksimaan kohtauksia sieltä täältä: syntyi hyppyleikkaus. Viimeiseen hengenvetoon on historian ensimmäinen oikea metaelokuva. Sen jokainen kohtaus on klassikko.

Mutta Godard oli jo kääntämässä selkänsä ensi menestykselleen. Tästä eetoksesta oli tuleva hänen uransa johtava ajatus. Aina eteenpäin, tai ainakin toiseen suuntaan.

Tekninen virtuositeetti oli itsestäänselvyys. Godardin elokuvat tuntuvat aina tuoreilta, sillä niissä on loputtomasti tuoreita ideoita. Varsinkin 60-luvun työt ovat täynnä huumaavia kamera-ajoja ja dynaamisia kompositioita. Hullu Pierrot (Pierrot le fou, 1965) on värielokuvan kaikkien aikojen dekonstruktio. Godard tuo teoksissaan tekstiä kuvan päälle provosoivasti, poikkitaiteellisesti, synnyttäen (tai valoon tuoden) hämmästyttäviä yhteyksiä kuvakielen ja tekstikielen välillä.

Notre musique

Hélas pour moi

Sauve qui peut (la vie)

Godard ei ole helppo ohjaaja - missään mielessä. Hän ei muutamien ensimmäisten elokuviensa jälkeen halunnutkaan olla. Elokuvaindustry ei kiinnostanut häntä. Godard käänsi selkänsä porvarillisille lähtökohdilleen ja julistautui kommunistiksi, protestina Vietnamin ajan reaalipolitiikalle. Ei ole hänen vikansa, että paljon myöhemmin osoittautui, etteivät maolaiset aatteet rakentuneet kestävälle pohjalle. Tai ehkä se olikin hänen vikansa. Joka tapauksessa, Godard ei ollut ainoa.

Godard ei ole helppo. Saksa vuonna yhdeksän nolla (Allemagne 90 neuf zéro, 1991) ja Voi minua (Hélas pour moi, 1993) lukeutuvat maailman vaikeatajuisimpiin elokuviin, joissa riittää haastetta kenelle tahansa. Eikä niiden katsominen välttämättä ole välittömän palkitsevaakaan. Mutta ne näyttävät kyllä, mitä elokuva voisi myös olla, jos kaikista konventioista oltaisiin välittämättä. Niiden säkenöivää älyä on vaikeaa olla ihailematta. Muuan entinen ystäväni ja Godardin palvoja purskahti "ysinollan" näytöksessä itkuun - ei turhautumisesta vaan haltioitumisesta.

Todellisella taiteilijalla on myös sanottavaa. Sitä tempoilevalla luonteella riitti. Hänen mieliaiheensa löytyvät akseleilta maskuliini-feminiini; sota-rauha; yhteiskunta-yksilö; länsi-itä; katsoja-katseen kohde; historia-nykypäivä; seksi-rakkaus; tosi-valhe. Vuoden 1967 Week-end on noviisille hyvä leffa tutustua niihin ällistyttäviin tapoihin, joilla mestariohjaaja puki, kiteytti, pukiteytti sanottavansa elokuvalliseen muotoon.

Godard on Godard on Godard. Haluan uskoa, että Gertrude Stein olisi pitänyt Godardista - joka viittasi kirjailijaan jossain tekstuaalisessa elokuvassaan - ainakin taiteilijana. Villi, hauska, ärsyttävä, poliittinen, änkerö, mahdoton - mahtava. Vuosina 1960-1967 Godard julkaisi 15 täyspitkää näytelmäelokuvaa, joista vähintään 10 on verrattavissa mihin tahansa elokuvahistorian mestariteokseen. Ja ne viisi muutakin ovat täysin ohittamattomia. Kuka ei ole nähnyt Laittomia (Bande à part, 1964) ei tiedä, miten hauskaa elokuvissa voi olla. Tai kuinka nopeasti Louvren läpi voi juosta. Godard on muun ohessa yksi elokuvan suuria humoristeja, sanaleikkien (ateistinen) suojeluspyhimys.

Godardin 1960-luku riittäisi elämäntyöksi kenelle hyvänsä, mutta siinä ei ole vielä tarinan puolikastakaan. Totta kyllä, että viimeiset 50 vuotta eivät ole saaneet samanlaista huomiota osakseen, mutta se on myös ymmärrettävää. Godard jatkoi missiotaan elokuvakielen kartoittajana ja luojana, eikä yleensä välittänyt halusiko yleisö mukaan tutkimusmatkoille. Lopullinen tuotanto on monialainen, vaihteleva ja uskomattoman laaja: erilaisia elokuvia, lyhyitä ja pitkiä, näytelmällisiä ja dokumentaarisia, televisiolle ja valkokankaalle lienee 130 paikkeilla. Godard työskenteli aina. Hänen päätyönsä saattaa hyvinkin olla fantastinen, televisiolle valmistunut esseistinen dokumenttisarja Histoire(s) du Cinéma (1989-99).

Godard on kuollut. Liikaa on jo sanottu - tarpeeksi ei edes voisi. Aikakausi on päättynyt. Tulevaisuus on entistä tuntemattomampi. Maailman intelligenssistä on Godardin myötä mennyt noin viidennes. Huumoristakin arviolta 7,83 %. Melkein vuosisatainen jana. Kun Godard syntyi, äänielokuva oli juuri saavuttanut läpimurron ja Toiseen maailmansotaan oli vielä kymmenen vuotta. Godardin kuollessa elokuva on siirtynyt suoratoistopalveluihin ja Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa. Samat syklit toistuvat ja "kaikki muuttuu paremmaksi, muttei hyväksi milloinkaan", kuten lauloi Cornelis. Edes hyvät asiat saisivat olla ikuisia. Mutta elokuvan keinoin ne voidaan eräällä tavalla ikuistaa.

Vuonna 2014 Jean-Luc Godard teki kolmiulotteisen elokuvan. Sen nimeksi hän pani Adieu a langage. Hyvästit kielelle.

Godard on kuollut. Ottaa päähän.

Marginalia

MTV:n Reutersilta ostamassa kuolinuutisessa Godardin tunnetuimmiksi töiksi mainittiin Breathless ja Contempt. Parempina aikoina paremmassa Suomessa nämä tunnettiin nimillä Viimeiseen hengenvetoon ja Keskipäivän aave.

IMDb nostaa kuolinuutisen The Hollywood Reporter -lehdestä. Kun siinä mainitun Breathlessin linkin avaa, päätyy Jim McBriden 80-luvulla ohjaaman uusintaversion IMDb-sivulle. Hienoa. Miksi enää yrittää? Lohduttaudun ajatuksella siitä, että Jean-Luc olisi varmaan nauranut tälle.

Elokuvahulluuden voi jakaa kahteen vaiheeseen: ennen ja jälkeen Godardin.

sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Monroen Uusi Leffavisa 8.9.2022: visarunko ja tulokset

Leffavisa: "Aika, vaikuttavaa" (max. 63 pt.)

TULOKSET:

1. Ei kaasua, komissaari Palmu! 50 pt.
2. ZombaNakatomi 49 pt.
3. Eksyneet tirehtöörit 47 pt.
4. Team Genette 26 pt.
5. Menestyneet yksilöt 25 pt.
- 2 muuta joukkuetta osallistui visan alkukierroksille

- palkinnot: 1. sija - isot juomat baarista / 2. sija - keski-isot keskijuomat keskibaarista / 3. sija - pienet juomat baarista / lisäksi arvottiin 2 vapaalippua Monroen Batman-näytökseen 17.9. kello 20 / lisäksi arvottiin Ravintola Tivolin erikoispalkinto

I KIERROS – Monroen Leffavisan Taidesuunnistus – (max 10pt.)

Tällä kierroksella Rainan kankaalle heijastui kuuluisia maalauksia kuuluisilta taiteilijoilta, joiden elämästä on tehty elokuvia.

II KIERROS (max. 14 pt.)

6. Nimeä tämän laulajan 2 elokuvaohjausta. (2 pt.)
7. Nimeä Jordan Peelen viimeisin ohjaustyö sekä kaksi edellistä. (3 pt.)
8. Sikermä: kuka on ohjannut nämä 3 elokuvaa, ja nimeä elokuvat. (4 pt.)
9. Minkä niminen on Elli Castrénin roolihahmo Uunoissa? (2 pt.)
10. Musavideo: mistä elokuvasta tämä on leikattu? Nimeä kaksi päänaisnäyttelijää? (3 pt.)


III KIERROS – biisinnimileffat: tunnista elokuvat saman nimisten biisien perusteella – (max. 14 pt.)

11.  a) Nimeä yhtye.
       b) Kuka ohjasi yhtyeestä maineikkaan näytelmäelokuvan?
       c) Kuka ohjasi kappaleen nimisen klassikkoelokuvan 1955?

12. a) Nimeä esittäjä.
       b) Nimeä elokuva.
       c) Kuka voitti jo toisen Oscarinsa naispääosasta?

13. a) Esittäjä (oikea nimi)?
      b) Kuka näytteli pääosaa vuoden 1973 klassikossa?
      c) Kuka näytteli pääosaa vuoden 2017 suomalaisessa elokuvassa?

14. a) Kuka näytteli nimihenkilöä Tony Scottin ohjauksessa?
      b) Mistä elokuvasta laulaja oli hiljattain Oscar-ehdokkaana?

15. a) Kuka ohjasi tämän romaanifilmatisoinnin 2017?
       b) Kuka esitti laulajan kaimaa Wolfgang Petersenin ohjauksessa Troija?

16. a) Nimeä pääosakaksikko vuoden 1995 elokuvasta.

IV KIERROS (1 pt/3 elokuvaa)

17. Hoppukyssäri: nimeä ~ 2 minuutissa mahdollisimman monta Kevin Feige -elokuvaa.
      Huom: kaikki nimet tulee olla täydellisessä muodossaan.

V KIERROS (max. 5 pt.)

18. Mikä elokuva? (1 pt.)
19. Mikä elokuva? (1 pt.)
20. Kuka on ohjannut tämän musiikkivideon? Kuka laulajista esitti pääosaa ohjaajan viimevuotisessa elokuvassa; ja mikä oli tuon elokuvan nimi? (3 pt.)

 

 ­­­­­­

MONROEN LEFFAVISA 8.9.2022: KIRJALLINEN TENTTI

1. (6 pt.) Jotkut tunnetaan elokuvayleisön joukossa tasan yhdestä elokuvasta. Tässä on tuohon joukkoon kuuluvia elokuvantekijöitä ja näyttelijöitä. Mistä yhdestä elokuvasta (tai elokuvasarjasta/ilmiöstä) tunnetaan:

a) Jim Sharman: ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­____________________________________________________

b) Sean S. Cunningham (tuottelias, mutta nimi yhdistetään aina esikoisohjaukseen): ___________________

c) Max Schreck: ___________________________________

d) Michael Gough (HUOM. nimeä hahmo, älä elokuvia): __________________

e) Laurence Trudeau: ___________ __

f) Susan Backlinie: _____________________

*****

2. (5 pt.) Legendan mittoihin kohonnut näyttelijä John Cazale kuoli vain 42-vuotiaana keuhkosyöpään. Tuolloin hänen tyttöystävänsä oli Meryl Streep. Hyvin lyhyen uransa aikana hän esiintyi 7 vuoden sisällä viidessä Parhaan Elokuvan Oscar-ehdokkuuden (joista 3 voitti) saaneessa klassikossa. Joukkueenne saa pisteen per oikea elokuva (suom. nimet, kiitos).

*****

3. “ABLOYn kesäharjoittelijan toilailut: jatko-osa” (5 pt.)

AB Levitysyhtiö OY:n apulaisarkistoija on lähtenyt myöhäiselle kesälomalle, ja jättänyt kesäharjoittelijan vastuulle firman yksinkertaisimmat tehtävät – kuten katalogiin kuuluvien elokuvien suomentamisen. Mitään ei edellisestä kerrasta opittu, ja niinpä harjoittelija on jälleen ottanut homman aivan liian kirjaimellisesti. Mitkä ovat näiden turhan suorasti suomennettujen elokuvien alkuperäisnimet?

a) Mailamies (1989): ____________________________

b) Itsemurharyhmä (2016): ______________________________________

c) Perusvaisto (1992): ___________________________________

d) Kuolettava vetovoima (1987): ____________________________________

e) Pyyhekumi (1996): _____________

VASTAUKSET

I Kierros

1. a) Tyttö ja helmikorvakoru
b) Scarlett Johansson

2. a) Jackson Pollock
b) Ed Harris

3. a) (Jean-Michel) Basquiat
b) Julian Schnabel

4. a) J. M. W. Turner
b) Mike Leigh

5. a) Helene Schjerfbeck
b) Laura Birn

II Kierros

6. M ja W
7. Nope, Us, Get Out
8. Wolfgang Petersen; Das Boot (Sukellusvene U-96), Tulilinjalla (In the Line of Fire), Tuntematon uhka (Outbreak)
9. Unelma Säleikkö
10. Melancholia; Kirsten Dunst, Charlotte Gainsbourg

III Kierros

11. a) The Doors
b) Oliver Stone
c) Edvin Laine

12. a) AVA MAX
b) Million Dollar Baby
c) Hilary Swank

13. a) Vesa-Matti Loiri
b) Jack Nicholson
c) Heikki Nousiainen

14. a) Keira Knightley
b) Belfast

15. a) Aku Louhimies
b) Eric Bana

16. a) Antonio Banderas & Salma Hayek

IV Kierros

17. Kevin Feige IMDb

V Kierros

18. My Week With Marilyn
19.
Shoplifters – Perhesalaisuuksia/Manbiki Kazoku
20. Paul Thomas Anderson, Licorice Pizza, Alana Haim

KIRJALLISET

1. a) Rocky Horror Picture Show b) Perjantai 13. c) Nosferatu d) Alfred e) Rocky III f) Tappajahai(n 1. uhri)

2. Kummisetä, Kummisetä II, Keskustelu, Hikinen iltapäivä, Kauriinmetsästäjä

3. a) Batman b) Suicide Squad c) Basic Instinct d) Fatal Attraction (Vaarallinen suhde) e) Eraser



torstai 8. syyskuuta 2022

8.9.2022 Monroen Leffavisan Taidesuunnistus: 1. kierroksen vastaustila joukkueille

 Monroen Leffavisan Taidesuunnistus

Tervetuloa visaan, joukkueet! Jättäkää vastauksenne (kera joukkueen nimen) kommenttikenttään: kirjoittakaa ensin kaikki vastauksenne, ja julkaiskaa vasta saatuanne visanvetäjältä luvan. Onnea matkaan kaikille!

1. 


2. 


3. 


4. 


5. 


1. a) Mikä on tämän maalauksen nimi? b) Kuka esitti taulun mallia saman nimisessä elokuvassa?

2. a) Nimeä taiteilija. b) Kuka esitti häntä elämäkertaelokuvassa vuodelta 2000?

3. a) Nimeä taiteilija. b) Kuka taiteilija ohjasi hänestä elämäkertaelokuvan vuonna 1996?

4. a) Nimeä taiteilija. b) Kuka ohjasi hänestä elämäkertaelokuvan vuonna 2014?

5. a) Kenen maalaus? b) Kuka esitti taiteilijaa menestyselokuvassa vuonna 2020?

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Monroen Leffavisan loppuvuoden ohjelma

Ave morituri, Monroe te salutant!

Koska John Cleese ei vastaa puheluihin, jää tervehdyksemme puutteelliseen muotoon, eikä "Romanesin suku mennä taloon", vieläkään. Mutta jos roomalaiset olisivat tehneet kielestään helpomman, ei se ehkä olisi kuollut.

Ja sitä myöten, dissattuamme antiikin roomalaisia, pääsemme käsiksi elokuvakerhomme lähes antiikkisen Leffavisan loppuvuoden aikatauluun, joka näyttää tältä:

8.9. kello 19 (kuten aina): "Aika, vaikuttavaa"
17.9. kello 18 "Holy Bat Quiz!" ennen Batman-näytöstä
22.9.
27.10.
17.11.
15.12.

Muutokset mahdollisia, mutta epätodennäköisiä. Saattaa olla, että Monroen visakomitea saa vielä yhden visan mahtumaan johonkin väliin, mistä tiedotetaan sitten erikseen kanavia pitkin.

Huomenna siis visaillaan Rainassa seuraavan kerran. Löyhänä teemana on tällä kertaa aika. Esim. monissa kysymyksissä on aikaraja vastaamiselle, koska muuten kukaan ei ehdi kotiin torstain puolella. Tälläkin kertaa innovatiivisessa visatapahtumassamme on kaikenlaista kokeilevaa ja ennennäkemätöntä: ei suositella tutusta ja turvallisesta tykkääville.

Juomapalkintoja jaetaan visan lopuksi eniten pisteitä keränneille, mutta sen lisäksi on jaettavana pari kuumaa leffalippua sekä tämänkertaisen sponsorimme Ravintola Tivolin tarjous onnekkaimmille. Finlaysonissa toimiva Tivoli kuuluu kaupungin tasokkaimpiin vatsan täyttäjiin, ja aivan taatusti se on Tampereen paras tanskalaisia voileipiä tarjoileva ruokamesta. Suosittelemme lämpimästi, Finnkinon Plevnan kyljessä sijaitsevassa Tivolissa on helppoa käydä esim. seuraavalla leffateatterireissulla, ennen ja/tai jälkeen.

Huomisen visan ohjelma alkaa aikaisimmille paikalle ryntääjille jo 18.30, itse visa sitten tasan seitsemältä. Kierrosten välissä voi hakea tiskiltä ruokaa ja juomaa tai/ja jäädä katsomaan väliaikaohjelmaa.

Nähdään siis huomenna sekä tulevina viikkoina!

"Aikaa tappaessasi aika tappaa sinut." - Torsti Lehtinen

tiistai 23. elokuuta 2022

TIEDOTE: Leffavisa 25.8. peruttu! Seuraava visa 8.9.

Force majeure -syistä ylihuominen visa jää väliin. Isäntäkapakassamme Rainassa on tuolloin muuta tohinaa, jonka tieltä Monroe ilomielin väistää. Leffavisailuun palaamme parin viikon päästä. Ensi viikolla Rainassa on pintxo-viikot, joita suosittelemme testaamaan!

Terveisin,

Monroen visakomitea

keskiviikko 17. elokuuta 2022

Koko kansan Vesku in memoriam: ylilahjakas alisuorittaja

Vesa-Matti Loiri 1945-2022

10. elokuuta syöpään menehtyneestä näyttelijästä on tähän päivään mennessä ilmestynyt sellainen määrä muistokirjoituksia, joissa käytetään ilmausta "suuri taiteilija", että tilaa on yhdelle vähemmän tunnekylläisellekin hyvästijätölle. Otsikko tuossa tulee ymmärtää elegisesti; nyt kun lähes käsittämättömän rikas elämänkaari on sulkeutunut, jää päällimmäiseksi tunne, että jotain olennaista kirposi sittenkin pystyvien käsien ulottuvilta.

"Vesa-Matti Loiri" on kokonaistaideteos ja instituutio, josta on jo kauan sitten tullut kaikissa suomalaisissa kotitalouksissa tunnettu tavaramerkki. Hän on minunkin lapsuudensuosikki. Mutta se, mikä Loirissa vetosi lapsena, ei yleensä säilyttänyt taikaansa aikuiseksi kypsyneessä filmihullussa. Minun on jo vaikeaa - muttei sentään aivan mahdotonta - ymmärtää, mikä niissä vanhoissa Turhapuroissa viehätti lapsena niin, että ne katsottiin aina, kun televisio niitä esitti.

En ole koskaan nähnyt Uuno Turhapuro -komediaa valkokankaalta.

Koska Uunot tuli katsottua telkusta, on Loiri omalle sukupolvelleni ennen muuta televisiokoomikko Aake Kallialan ja Pirkka-Pekka Peteliuksen tapaan. Spede-show't ja Vesku-show't tuli katsottua osana viikkorutiinia, ja jälkeenpäin niitä vielä naurettiin kavereiden kanssa. Muu tekeminen jäi vielä paitsioon.

Ensimmäiset viisi vuosikymmentä Loiri teki aivan hirveän paljon. Ensimmäisessä lauseessa leimasin Loirin näyttelijäksi, mikä on melkoinen, vaikka oikeutettu, näkökulman rajaus.

Vesku sai uralleen unelma-alun. Liiankin hyvän. Mikko Niskasen Pojat on edelleen poikkeuksellisen onnistunut elokuva joka tasolla; on suoraan sanoen turhauttavaa, että siinä nähdään Loirin uran paras draamarooli elokuvassa. Mutta Niskanen olikin Loirin valkokangasuran kirkkaasti paras ohjaaja. Kaikissa Poikia seuranneissa projekteissa Loiri oli selvästi materiaalin ja muiden tekijöiden yläpuolella. Niinpä tuloksista tuli väistämättä epätasaisia. Rimanalituksia, joissa Loiri on ainoa syy katsella elokuvaa, on yhdelle näyttelijälle liikaa.

Työt hehkuivat lahjakkuutta - työn tekijä jäi, suosiosta huolimatta, alisuorittajaksi.

Karikatyyrit tulivat Loirilta liian helposti, Uunoja tehtailtiin liian monta; niistä periytyneet maneerit rampauttivat vakavampia tulkintoja aina Pahoja poikia (joka on nimeltäänkin kuin huono vitsi Niskasen suuntaan) myöten. Mutta Vesku oli aina viihdyttävä ja vangitseva, minkä takia hänelle annettiin anteeksi enemmän kuin muille. Epäsuomalaiseen tyyliin hänen kohdallaan rähmälleen suistumiset on painettu unhoon.  Jo 60-luvun teatterilavoilla havaittavissa ollut urheilijamainen tapa kammeta yleisö puolelleen silkalla suorituksen väkevyydellä jäi päälle kuin kesä-Datsunin vaihteisto.

1970-luvulla Loiri oli jo supertähti, mutta sekään ei ollut mitään 80-lukuun verrattuna. Silloin Uunot rikkoivat yhä katsojaennätyksiä samaan aikaan, kun television sketsishow't pyyhkivät kilpailijoilla pöytää. Mikään tuolta ajalta ei ole kestänyt aikaa järin hyvin. Eivät Uunot, eivät show't. Helmet löytyvät sieltä täältä eivätkä pitkin matkaa: jotkut oivallukset Turhapurona, neronleimaus nimeltä Nasse-setä ja niin edelleen, muttei kovin pitkälle edelle.

Sitten valtakunnanesiintyjä täytti 50, ja oma persoona alkoi pikku hiljaa muodostua tärkeimmäksi rooliksi. Loiri oli kiinnostava esiintyjä, mutta massojen mielestä vielä kiinnostavampi Loirina. Tämän roolin hän teki vakuuttavasti. Tässä roolissa keskeinen tekijä tv:n täyteohjelmien ohella oli lavalla esiintyminen laulajana.

Loirin laulajan ura on niin olennainen osa yhtälöä, ettei sitä käy ohittaminen, mutta minä en tiedä, mitä ja miten siitä sanoa. En ole koskaan pitänyt Loirista laulajana. Eino Leino -levyt ovat minulle yhdentekeviä, enkä Leino-fanina useinkaan ole esittäjän kanssa samaa mieltä tulkinnoista ja niiden painotuksista. Myöhemmät levyt, ns. Lappi-trilogia, ovat yksinomaan kiusallisia. En ymmärrä Loirin suosiota laulajana. Euroviisuissakin hän epäonnistui suorastaan legendaarisella tavalla.

Sillä, samaan aikaan Jukka Siikavire teki aivan eri tason Lauri Viita -sävellyksiä, ja mm. Toni Edelmann, Kaj Chydenius ja Eero Ojanen tekivät suomalaisten lyyrikoiden teksteihin sävellyksiä, joiden laadukkuutta ei voi kunnolla edes verrata Loirin supersuosittuihin levyihin.

Mutta se siitä, en ole oikea henkilö käsittelemään tätä puolta Loirin elämässä. Tosiasia on, että laajalle joukolle juuri levylaulaja-Loiri on läheisin. Tarkentaen: Loiri laulajana elävän yleisön edessä. Silloin hän on kaikkien todistajanlausuntojen mukaan ollut maagisimmillaan, ja näistä konserteista, joista iän myötä tuli yhä tärkeämpi työnsarka, kumpuaa yleisön fiksaatio tähän näyttelijään, josta oli tullut Loiri.

Palkinnot ja muut tunnustukset alleviivaavat esiintyjä-Loirin erikoisuutta. Useimmat hänen saamistaan palkinnoista ovat tunnustuksia koko elämäntyöstä: Loirina olemisesta. Elokuvan näkökulmasta Loirin Jussi-palkinnot ovat uniikki kokoelma.

Paperilla näyttää kuin Veskulla olisi peräti viisi Jussi-patsasta, mikä on huima saavutus. Tarkemmin katsoen alkaa näyttää toiselta.

Vuonna 1962 Vesku sai Pojista nuorelle näyttelijälle myönnettävän kunniakirjan.

Vuonna 1975 tuli pysti miespääosasta elokuvasta Rakastunut rampa - mutta tuolloin suomalainen elokuva rämpi kaikkien aikojen alhossa, kilpailijoita ei yksinkertaisesti ollut, ja heistäkin melkein kaikki palkittiin: Loirin lisäksi saman palkinnon voittivat Antti Litja (Mies, joka ei osannut sanoa ei) ja Matti Tapio (Kaksi ruplan rahaa).

Kolmas palkinto tuli 1981 Jaakko Pakkasvirran ohjaamasta Pedon merkistä. Palkinto tuli miessivuosasta, se tuli ansaitusti, eikä Loiri joutunut jakamaan tunnustusta kenenkään kanssa. Mutta...sivuosasta.

Ja ne kaksi muuta ovat molemmat erikoispalkintoja, eräänlaisia kunnia-Jusseja.

Television puolelta palkinnot tulivat niin sanoakseni "puhtaammin paperein": Loiri voitti 80-luvulla parhaan miesesiintyjän Telviksen neljä kertaa putkeen.

Missä siis piileksii Suomen toiseksi paras näyttelijä, jollaiseksi hänet valittiin Aamulehden lukijaraadissa 2005? En tiedä, jossain kaiken sen eittämättömän lahjakkuuden alla. Kiistatonta on, että hän oli Suomen paras Loiri.

Loirille on ministeritasolla vaadittu valtiollisia hautajaisia, joita nykyään järjestetään käytännössä vain entisille presidenteille, ehkä pääministereillekin. Ko. vaatimus aiheuttaa aika isoja ongelmia, sillä on niin helposti osoitettavissa monia taiteilijoita monilta aloilta, jotka vielä paremmin perustein ansaitsisivat, mitä Loirille vaadittiin. Esimerkki näyttelijöiden joukosta: Tauno Palo ei sellaisia saanut kuollessaan 1982, vaikka ansaitsee yhä kaikkien aikojen suomalaisen valkokangastähden kunnian - kolmine Jusseineen - ja on laulajanakin vaikuttava. (Korjaus: kyllä Palolle ne valtiolliset annettiin.)

Mitä sitten jää todella jäljelle, jos poistamme muusikkouran ja Loirin persoonan ympärille rakentuneen henkilökultin?

Uunot ovat käytännössä jääneet oman aikansa lapsiksi, pikaruuaksi, johon voi paeta nostalgian siivin. TV-töistä suurin osa on vanhentunutta, mutta ei kaikki, ja sitä on hurjan paljon. Loirin hauskuutta ja kykyä naurattaa ei voi eikä ole mitään syytä kiistää. Hän on tuonut enemmän naurua Suomen kansalle kuin kukaan toinen.

Pojat on kestävä monumentti. Vanhoista komedioista suositeltavia ovat Noin 7 veljestä (pikkurooli), Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut, Pohjan tähteet ja Jussi Pussi. Draamat, kuten Rakastunut rampa ja Ulvova mylläri ovat epätasaisia, mutta Loiri on niissä ainakin ajoittain upea. Aivan oma tapauksensa on Loirin äänityö Aladdinissa. Sille voisi omistaa myöhemmin kokonaan oman blogauksensa, mutta kiteytettäköön tässä, että se on Loiria nerokkaimmillaan, voimiensa ja mielikuvituksensa huipulla. Kypsimmillään hän taitaa kuitenkin olla Mika Kaurismäen taiten ohjaamassa yleisöviihdykkeessä Tie pohjoiseen (2012). Miellyttävässä elokuvassa ei ole mitään järin ihmeellistä, mutta Loiri lahjoittaa sille kaiken herkkyytensä ja maailmanluokan nyanssitajunsa. Tie pohjoiseenkaan ei ole aivan se Poikien lupauksen lunastus, mutta kunnioitettava yritys. Muutama vuosi myöhemmin hän toisti tempun Kaurismäen kanssa (Elämältä kaiken sain), mutta valitettavasti elokuva epäonnistui.

Ja niin se on. Ikänsä Loirin hehkussa kasvaneet jäävät Loirin myötä kaipaamaan lapsuuttaan, mutta aika sitten näyttää, miten häneen suhtautuvat nuoremmat sukupolvet. Veskun ja oman sukupolveni puolesta toivoisin, että hän olisi jättänyt jälkeensä jotain...vielä suurempaa. Tour de forcen. Ehkäpä, ehkäpä, jos Veskun olisi pitänyt kamppailla enemmän kansansuosionsa eteen...

lauantai 13. elokuuta 2022

Leffavisa 11.8.2022 - Kysymykset, vastaukset ja tulokset

 

 
TULOKSET:
 
1. Ikosen Ansa Moskovassa 33p.
2. Peter Lorren Silmät 24,5p
3. Uuno Turhapuro muuttaa taivaaseen 22p.
4. Savage Streets 21,5p.
5. Riki Sorsan veli 15,5p
6. Forever Alone 14p.
7. Eemi - Niko 8,5p.
8. Rainaattori 5,5p.


1. KIERROS

1. Mikä oli Vesa-Matti Loirin ainoa ohjaustyö elokuvan saralla? 1p. (Hirttämättömät)

2. Nimetkää elokuva, ohjaaja ja säveltäjä 3p. (Once Upon a Time in America - Suuri gangsterisota, Sergio Leone, Ennio Morricone)


3. Nimetkää kaikki Martin Scorsesen mafiaa ja/tai järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevät elokuvat, 0,5p./elokuva. 3p. (Mean Streets - Sudenpesä, Goodfellas, Casino, Gangs of New York, The Departed, The Irishman)

4. Ketkä kolme Mafiaveljet-elokuvan näyttelijää kuolivat tänä kesänä? 3p. (Ray Liotta, Paul Sorvino, Tony Sirico)

5. Mikä oli James Caanin esittämän hahmon oikea nimi elokuvassa Kummisetä? 1p. (Santino "Sonny" Corleone)

6. Kuka palkittiin parhaan ohjauksen Jussilla suomalaisesta gangsterielokuvasta Bad Luck Love? 1p. (Olli Saarela)

7. Mitkä kaksi gansterielokuvaa Al Pacino ja Brian DePalma ovat tehneet yhdessä? 2p. (Scarface ja Carlito's Way)

8. Mistä elokuvasta seuraava näyte on? 1p. (The Long Goodbye - Pitkät jäähyväiset)


2. KIERROS

9. Minkä elokuvan soundtrackilla seuraava musiikinpätkä kuullaan ja mihin se alun perin sävellettiin? 2p. (Die Hard, Aliens) 



10. Mikä juhlapäivä liittyy seuraaviin elokuviin?

Die Hard (Joulu)
Tappajahai (4. heinäkuuta)
Takaa-ajettu (St. Patrick's Day)
V niin kuin verikosto (5.11., Bonfire Night, Guy Fawkes Night)
 
11. Kuka esittää tämän klassisen elokuvakappaleen? 1p. (Peggy Lee, elokuvassa Johnny Guitar) 

12. Mistä elokuvasta on seuraava näyte? 1p. (Tough Guys Don't Dance - Kovat kundit eivät tanssi)

13. Kenen ohjaama mainos? 1p. (Tony Scott, automainos, jonka perusteella hänet palkattiin ohjaamaan Top Gun)

14.Mikä ajankohtainen, elokuvien juoneen liittyvät asia yhdistää Bill Paxtonia ja Lance Henrikseniä? 1p. (Molemmat ovat joutuneet Terminaattorin, Alienin ja Predatorin tappamiksi)

15. Mistä elokuvasta on seuraava sitaatti: "The gun is good, the penis is evil!" 1p. (Zardoz)

16. Minkä elokuvan DC ja Warner juuri hyllyttivät pysyvästi? 1p. (Batgirl)

17. Mistä elokuvasta ja mihin elokuvaan viitataan? 2p. (Loaded Weapon 1, Lethal Weapon 2)
 
3. KIERROS
 
18. Mikä elokuva, kuka esiintyy? 2p. (Gilda, Rita Hayworth (stunttilaulajan ääni))

19. Mikä vuoden -89 romanttinen draama oli Audrey Hepburnin viimeinen elokuva? 1p. (Steven Spielbergin Always)
 
20. Kuka näyttelee Elvistä Baz Luhrmannin elokuvassa? 1p. (Austin Butler)

21. Minkä maamerkin luona Tom Hanks ja Meg Ryan tapaavat toisensa elokuvan Uneton Seattlessa loppukohtauksessa? 1p. (Empire State Building)

22. Mitä Glenn Close kokkaa Michael Douglasin perheelle elokuvassa Fatal Attraction - Vaarallinen suhde? 1p. (Perheen lemmikkikanin)

23. Geena Davis ja Susan Sarandon esittävät Thelmaa ja Louisea. Mutta kumpi on kumpi? 1p. (Geena = Thelma, Susan = Louise)

24. Nimeä kolme elokuvaa, joissa tämä näyttelijä esiintyy. 3p. (Indiana Jones ja tuomion temppeli, Arkajalat, Everything Everywhere All at Once, näyttelijä Ke Huy Quan)

25. Kuka laulaa? 1p. (Olivia Newton-John, elokuvassa Xanadu)


 

 SEURAAVA VISA JO TORSTAINA 25.8.!!!!


keskiviikko 10. elokuuta 2022

Monroen Leffavisa kutsuu Rainaan huomenna ja alkusyksystä

Monroe jatkaa tietovisatoimintaansa Niagaran kainalossa jo kolmannella vuosikymmenellään! Lähiviikkojen aikataulu, jossa poiketaan hieman alkuvuoden kolmen viikon syklistä, näyttää tältä:

11.8.
25.8.
8.9.

Tästä seuraava visapäivä on tod. näk. 6.10. Lisäksi 17.9. lauantaina on tulossa jotain spessumpaa...

Kirjaa, nörtti, sulkakynälläsi ylös nämä päivät siihen viimevuotiseen opiskelijakalenteriisi ja tule voittamaan palkintoja! Viikonpäivä on aina torstai ja kellonaika 19.00. Kuppilan nimi on Raina, ja se löytyy Kehräsaaresta elokuvateatteri Niagaran aulasta.

Nähdään siellä!

keskiviikko 3. elokuuta 2022

Leffavisa 21.7.: kysymykset, vastaukset ja tulokset

 TULOKSET:

1. Zomba 32 pt.
2. TopGinit 28½ pt.
3. Hikinen kolmikko 23½ pt.
4. Team Keijo 19½ pt.
5. Silverscreenit 18 pt.

1. sijalle tulleet saivat juomien lisäksi 4 pääsylippua Tampere-talon kesänäyttelyyn Unofficial Galaxies. 2. sijalle tulleet saivat juomia ja 2 lippua näyttelyyn. Sijat 3-5 saivat dvd-levyinä kotimaisia huippudokumentteja, kuten Näin pilvet kuolevat. Lisäksi Team Keijo sai 2 lippua kesänäyttelyyn palautettuaan ensimmäisenä joukkueena Leffasudokun oikein ratkaistuna, ja kaikkien joukkueiden kesken arvottiin 2 lippua Cinemadromen yllätysnäytökseen, joka järjestetään Tapahtumien Yönä 4.8. kello 21.

Seuraava visa Rainassa 11.8.

*********************

MONROEN LEFFAVISA 21.7. ”INTERGALACTIC V.I.P. LOUNGE”

(max. noin 42 pt.)

 I KIERROS (max. 12 pt.)


1. Millä hienolla nimellä tätä Barbra Streisand -pätkää esitettiin Suomessa (juliste)? (1 pt.)
2. Mistä elokuvasta on tämä musiikki, ja kuka hiljan edesmennyt siinä näytteli miespääosaa? (2 pt.)
3. Klippi: mikä elokuva? Tunnista tähdet, jotka olivat pari oikeassa elämässäkin. (3 pt.)
4. Minkä värisistä pillereistä Morpheus pyytää Neoa valitsemaan? (2 pt.)
5. Klippi: mikä elokuva ja kuka näyttelee pääosaa? (2 pt.)
6. Mistä kasarihitistä on tämä laulu? (1 pt.)

II KIERROS: Biisinnimileffat
- biisien mukaan nimettyjä elokuvia tai toisinpäin - (max. 9 pt.)

7. A) Elokuvan (ja biisin nimi)?
    B) Kenestä elokuva kertoo?
8. A) Elokuvan nimi?
    B) Miespääosan esittäjä?
9. A) Kuka huippuohjaaja teki tämän kohuelokuvan vuonna 2015?
    B) Miksi se herätti kohua?
10. A) Esittäjä?
       B) Mitä hyvin, hyvin erikoista tässä elokuvassa (1981) on?
       C) Kuka on tämän kirjaimellisen perhe-elokuvan tunnetuin tähti?

III KIERROS (~ 10 pt.)

11. Voi ei! ABLOYn (AB Levitysyhtiö OY) kesäharjoittelija on sotkenut kaiken. Hän on ottanut tehtävänannon kirjaimellisesti ja kääntänyt yhtiön katalogin elokuvat ihan hassusti. Mitkä ovat näiden onnettomien, suorien suomennosten takana lymyävät teokset? (5 pt.)

A) Teräjuoksija

B) Kivinen kauhukuvanäytös

C) Haamulanka

D) Surullisuus

E) Huippupyssy: Merkitsemätön eläin

12. Hoppukyssäri: nimeä mahd. monta Krista Kososen elokuvaa n. 2 minuutissa

IV KIERROS (max. 11 pt.)

13. Klippi: mikä elokuva? (1 pt.)
14. Millä taiteilijanimillä paremmin tunnetaan:
      A) Constance Ockelman (1922-73)
      B) Friedrich Plumpe (1988-1931) (2 pt.)
15. Mikä on Bette Davisin hahmon etunimi elokuvassa Kaikki Eevasta? (1 pt.)
16. Klippi: mikä elokuva? (1 pt.)
17. Tunnista tästä musavideosta elokuva-alan tähtiä. Kahdeksasta saa täydet 6 pistettä.


VASTAUKSET

1. Jäniksen vuosi, Antti Litja
2. Hakkaustarina
3. The V.I.P.s (Hotel International)
4. Sinisestä ja punaisesta
5. Enoni on toista maata (Mon oncle); Jacques Tati
6. Flashdance

II KIERROS

7. A) Love And Mercy
    B) Brian Wilsonista

8. A) This Must Be The Place
    B) Sean Penn

9. A) Gaspar Noé
     B) Sen seksikohtaukset toteutettiin aidosti

10. A) Katy Perry
       B) Sen tekemisessä on käytetty aitoja leijonia, jotka elokuvan toteuttanut Marshallin perhe omisti
       C) Melanie Griffith (Tippi Hedrenin tytär)

III KIERROS

11. A) Blade Runner
       B) Rocky Horror Picture Show
       C) Phantom Thread
       D) The Sadness
       E) Top Gun: Maverick

12. 2 oikein = 1 pt. – 5 oikein = 2 pt. – 6 oikein = 3 pt. jne.

III KIERROS

13. Gilbert Grape
14. A) Veronica Lake B) F.W. Murnau
15.
Margo (Channing)
16. Ponyo rantakalliolla
17. Mark Hamill – Patton Oswalt – Rosanna Arquette – Ringo Starr – Jeff Lynne - Jon Hamm – Rupert Friend – Taika Waititi – Kate Micucci