keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Jussi-ehdokkaat 2023

 
Tytöt tytöt tytöt
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Eilen ällisteltiin Oscar-ehdokkaita, tänään suomalaisia pikkuserkkujaan.

Eniten ehdokkuuksia tänä vuonna sai Alli Haapasalon maailmallakin mainetta kerännyt elokuva Tytöt tytöt tytöt, yhteensä kahdeksan kappaletta. Hyvin edustettuina olivat myös elokuvat Kupla, Hetki lyö, Kikka!, Pahanhautoja, Sydänpeto ja Rakkaani merikapteeni.

Ja ehdokkaat ovat:

VUODEN ELOKUVA 
Kupla – tuottaja Minna Haapkylä / Rabbit Films
Pahanhautoja – tuottajat Mika Ritalahti, Niko Ritalahti, Nima Yousefi / Silva Mysterium
Rakkaani merikapteeni – tuottajat Kai Nordberg, Kaarle Aho / Making Movies
Sydänpeto – tuottajat Ilona Tolmunen, Sébastien Aubert, Frauke Kolbmüller, Leslie Jacob / Elokuvatuotantoyhtiö Made
Tytöt tytöt tytöt – tuottajat Leila Lyytikäinen, Elina Pohjola / Citizen Jane Productions 

OHJAUS
Alli Haapasalo –  Tytöt tytöt tytöt
Klaus Härö – Rakkaani merikapteeni
Aleksi Salmenperä – Kupla 

PÄÄOSA
Leea Klemola – Huonot naiset
Sara Melleri – Kikka!
Aamu Milonoff –  Tytöt tytöt tytöt
Severi Saarinen – Laitapuolen hyökkääjä 

SIVUOSA
Amos Brotherus – Kupla
Ilkka Heiskanen – Hetki lyö
Tommi Korpela - Kupla
Elena Leeve – Kikka! 

NÄYTTELIJÄTULOKAS
Eleonoora Kauhanen –  Tytöt tytöt tytöt
Emma Kilpimaa – Huonot naiset
Stella Leppikorpi – Kupla
Elsi Sloan – Sydänpeto

VALKOKANKAAN VALOPILKKU
Iina Kuustonen –  roolit elokuvissa Punttikomedia, Häät ennen hautajaisia, Pelle Hermanni
Linnea Leino –  roolit elokuvissa Tytöt tytöt tytöt, Punttikomedia, Napapiirin sankarit 4
Eero Ritala –  roolit elokuvissa Sihja - kapinaa ilmassa, Punttikomedia, Kikka!, Sieniretki, Supermarsu 2
Martti Suosalo – roolit elokuvissa Sieniretki, Kikka!, Kulkuset kulkuset, Pelle Hermanni 

Pahanhautoja

KÄSIKIRJOITUS
Ilona Ahti, Daniela Hakulinen – Tytöt tytöt tytöt 
Ilja Rautsi – Pahanhautoja
Reeta Ruotsalainen, Aleksi Salmenperä – Kupla 

KUVAUS
Kerttu Hakkarainen – Sydänpeto
Jarmo Kiuru – Tytöt tytöt tytöt
Meelis Veeremets – Hetki lyö 

MUSIIKKI
JB Dunckel – Sydänpeto
Anna-Mari Kähärä – Armotonta menoa – hoivatyön lauluja
Stefan Pasborg – Hetki lyö 

ÄÄNISUUNNITTELU
Hugo Ekornes – Sihja - kapinaa ilmassa
Jorma Kaulanen, Peter Albrechtsen – Metsurin tarina
Micke Nyström – Kikka! 

LEIKKAUS
Samu Heikkilä – Tytöt tytöt tytöt 
Linda Jildmalm – Pahanhautoja
Matti Näränen – Luomakunnan vartijat 

LAVASTUSSUUNNITTELU
John Hand – Rakkaani merikapteeni
Päivi Kettunen – Pahanhautoja
Kaisa Mäkinen – Hetki lyö 

PUKUSUUNNITTELU
Tiina Kaukanen – Kikka!
Minke Lunter – Metsurin tarina
Roosa Marttiini – Tytöt tytöt tytöt 

MASKEERAUSSUUNNITTELU
Kaire Hendrikson – Hetki lyö
Marina Ritvall, Conor O’Sullivan – Pahanhautoja
Riikka Virtanen – Kikka! 

DOKUMENTTIELOKUVA
Armotonta menoa – hoivatyön lauluja – ohjaaja Susanna Helke, tuottaja Timo Korhonen / Road Movies
Karaokeparatiisi – ohjaaja Einari Paakkanen, tuottaja Marianne Mäkelä / napafilms
Luomakunnan vartijat – ohjaaja Iiris Härmä, tuottaja Visa Koiso-Kanttila / Guerilla Films 

LYHYTELOKUVA
Blue Note – ohjaaja Pavel Andonov
Kaikki äitini puhelut – ohjaaja Iiti Yli-Harja
Le Saboteur – ohjaaja Anssi Kasitonni 

 

Jussi-palkinnot jaetaan 24.3. Jussi-gaalassa Helsingin kaapelitehtaalla. Monroe onnittelee ehdokkaita!

tiistai 24. tammikuuta 2023

Oscar-ehdokkaat 2023

Cate Blanchett elokuvassa Tár
 
Eniten Oscar-ehdokkuuksia keräsi tänä vuonna Everything Everywhere All at Once, kokonaiset yksitoista  kappaletta. Perässä tulevat musta irkkukomedia The Banshees of Inisherin ja saksalainen sotadraama All Quiet on the Western Front yhdeksällä ehdokkuudella. Baz Luhrmannin Elvis huomioitiin kahdeksalla  ehdokkuudella, Steven Spielbergin omaelämäkerrallinen  The Fabelmans sai seitsemän. Päivän isoin ylläjä oli Ruotsin Triangle of Sadness, joka keräsi ehdokkuudet parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja käsikirjoituksesta maestro Ruben Östlundille.
 
 
PARAS ELOKUVA
All Quiet on the Western Front
Avatar: The Way of Water
The Banshees of Inisherin
Elvis
Everyhing Everywhere All at Once
The Fabelmans
Tár
Top Gun: Maverick
Triangle of Sadness
Women Talking

PARAS OHJAUS
Martin McDonagh, The Banshees of Inisherin
Daniel Kwan, Daniel Scheinert, Everything Everywhere All at Once
Steven Spielberg, The Fabelmans
Todd Field, Tár
Ruben Östlund, Triangle of Sadness
 
PARAS NAISPÄÄOSA 
Cate Blanchett, Tár
Ana de Armas, Blonde
Andrea Riseborough, To Leslie
Michelle Williams, The Fabelmans
Michelle Yeoh, Everything Everywhere All at Once

PARAS MIESPÄÄOSA
Austin Butler, Elvis
Colin Farrell, The Banshees of Inisherin
Brendan Fraser, The Whale
Paul Mescal, Aftersun
Bill Nighy, Living

PARAS NAISSIVUOSA
Angela Bassett, Black Panther: Wakanda Forever
Hong Chau, The Whale
Kerry Condon, The Banshees of Inisherin
Jamie Lee Curtis, Everything Everywhere All at Once
Stephanie Hsu, Everything Everywhere All at Once

PARAS MIESSIVUOSA
Brendan Gleeson, The Banshees of Inisherin
Brian Tyree Henry, Causeway
Judd Hirsch, The Fabelmans
Barry Keoghan, The Banshees of Inisherin
Ke Huy Quan, Everything Everywhere All at Once




PARAS ALKUPERÄINEN KÄSIKIRJOITUS
The Banshees of Inisherin
Everything Everywhere All at Once
The Fabelmans
Tár
Triangle of Sadness

PARAS SOVITETTU KÄSIKIRJOITUS 
All Quiet on the Western Front 
Glass Onion: A Knives Out Mystery
Living
Top Gun: Maverick
Women Talking

PARAS VIERASKIELINEN ELOKUVA
All Quiet on the Western Front (Saksa)
Argentina, 1985 (Argentiina)
Close (Belgia)
Eo (Puola)
The Quiet Girl (Irlanti)

PARAS DOKUMENTTI 
All that Breathes
All the Beauty and the Bloodshed
Fire of Love
A House Made of Splinters
Navalny

PARAS ANIMAATIO 
Guillermo del Toro's Pinocchio
Marcel the Shell With Shoes On
Punainen
Saapasjalkakissa: Viimeinen toivomus
The Sea Beast

PARAS KUVAUS
All Quiet on the Western Front
Bardo, False Chronicle of a Handful of Truths
Elvis
Empire of Light
Tár

PARAS LEIKKAUS 
The Banshees of Inisherin
Elvis
Everything Everywhere All at Once
Tár
Top Gun: Maverick

PARAS MASKEERAUS
All Quiet on the Western Front
The Batman
Black Panther: Wakanda Forever
Elvis
The Whale

PARAS MUSIIKKI
All Quiet on the Western Front
Babylon
The Banshees of Inisherin
Everything Everywhere All at Once
The Fabelmans

PARAS LAVASTUS
All Quiet on the Western Front
Avatar the Way of Water
Babylon
Elvis 
The Fabelmans

PARAS PUVUSTUS
Babylon
Black Panther: Wakanda Forever
Elvis
Everything Everywhere All at Once
Mrs. Harris Goes to Paris

PARHAAT ÄÄNITEHOSTEET
All Quiet on the Western Front
Avatar: The Way of Water 
The Batman
Elvis
Top Gun: Maverick

PARHAAT ERIKOISEFEKTIT
All Quiet on the Western Front
Avatar: The Way of Water 
The Batman
Black Panther: Wakanda Forever
Top Gun: Maverick

PARAS LYHYTELOKUVA
An Irish Goodbye
Ivalu 
Night Ride
Le Pupille
The Red Suitcase

PARAS LYHYT ANIMAATIO
The Boy, the Mole, the Fox and the Horse
The Flying Sailor
Ice Merchants
My Year of Dicks
The Ostrich Told Me the World is Fake and I Think I Believe It

PARAS LYHYT DOKUMENTTI
The Elephant Whisperers
Haulout
How Do You Measure a Year
The Martha Mitchell Effect
Stranger at the Gate

PARAS LAULU
"Lift Me Up", Black Panther: Wakanda Forever  
"This is a Life", Everything Everywhere All at Once
"Naatu Naatu", RRR
"Applause", Tell it Like a Woman
"Hold My Hand", Top Gun: Maverick

Oscar-gaala järjestetään 12. maaliskuuta Los Angelesissa.

maanantai 23. tammikuuta 2023

Arkistosarjan kevät on oodi elokuvalle

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sarja keväällä 2023 Art House Cinema Niagarassa maanantaisin kello 18.30


Tampereen elokuvakevättä kaunistaa perinteisesti kaksi suurta ja värikästä kukkaa: maalisfestivaali Tampereen lyhytelokuvajuhlat (8.-12.3.2023) ja KAVIn ns. klassikkosarja Niagarassa 35 mm:n filmiltä projisoituina. Tämän kevään arkistosarja on kerrassaan erinomainen.

Maanantai-iltojen helminauha on totuttuun tapaan amerikkalaisvetoinen, mutta alkulaukauksen antaa moderni saksalaisklassikko: Tom Tykwerin (s. 1965) villin energinen Juokse Lola! (1998) Babylon Berlinin luoneen pitkänhuiskean wuppertalilaisen (joka on wimwendersiläinen kaupunki läntisessä Saksassa) kolmas tai neljäs pitkä ohjaus kuuluu 1990-luvun ohittamattomiin ilmiöelokuviin ja sai kokonaisen sukupolvellisen nuoria miehiä rakastumaan saksalaiseen punapäähän.

Poikaystäväänsä pelastava Franka Potente juoksee pitkin kaupunkia hieman Christopher Nolanin mieleen tuovassa aikaleikissä - tosin Tykwer on paljon hauskempi, leikkisämpi ja hullumpi. Virtuoosimaisen ja ihanan elokuvan pulssin muodostaa hengästyttävä teknoääniraita.

Esitys on uusinta viime syksyltä, jolloin näytös jouduttiin perumaan projektorivian takia. Jos katsot vain yhden arkistosarjasta, katso tämä!


Seuraavana maanantaina nostetaan hattua nukkemestari Jim Hensonille (1936-1990). Nuorena kuollut muppettien ja Seesamitien luoja ehti kokeilla kannuksiaan myös kunnianhimoisten elokuvaprojektien puolella. Tuloksista ollaan vähän kahta mieltä, mutta kiehtovuutta ei hensonilaisista uussaduista puutu. Labyrintti (1986) asettaa vastakkain kaksi voimanpesää, David Bowien ja Jennifer Connellyn, fantasiamaailmassa, josta ei puutu vinkeitä olentoja ja musiikkia. Jälkeenpäin on kiinnostavaa pohtia, onko elokuva nykyaikana liian synkkä perhe-elokuvaksi - vaiko ei tarpeeksi?

Hiljattain maailman suosituimmaksi elokuvantekijäksi palanneen kanadalaisen James Cameronin (s. 1954) huonosti vanhentunut Aliens on samalta vuodelta 1986 kuin Labyrintti - ja on ihan yhtä lavasteissa kuvatun näköinen, perheteemainen, väkivaltainen aikuisten satu. Lopputulos lienee (esikoista lukuun ottamatta) Cameronin kokonaisuutena ottaen heikoin työ, mutta sillä on edelleen massiivinen fanipohja. Sigourney Weaver on joka tapauksessa edelleen silkkaa dynamiittia.

Taiwanilaisella mestariohjaaja Ang Leellä on yllättävän paljon yhteistä Cameronin kanssa: he ovat samana vuonna syntyneitä Hollywood-emigrantteja, jotka ovat kiinnostuneita elokuvan teknisten mahdollisuuksien laajentamisesta.

Vaikka Leen suosituimmat elokuvat syntyivät 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, hänen huippukautensa sijoittuu 90-luvulle - ja Jäämyrsky (1997) on tämän kauden kruununjalokivi.


Helena Ylänen kirjoitti siitä viiden tähden arviossaan, että koska Lee edellisenä vuonna oli ohjannut vuoden parhaan brittielokuvan (Järki ja tunteet), on vain johdonmukaista, että hän nyt ohjaa vuoden parhaan amerikkalaisen. Leen myöhemmän tuotannon kompastuskivinä ovat toistuvasti olleet heikot käsikirjoitukset, mutta näin ei ollut vielä Jäämyrskyn aikoihin. Vähälle huomiolle jäänyt mestariteos pohjaa Rick Moodyn ironiseen romaaniin. Timanttisen käsikirjoituksen sommitteli tuolloin Leen tärkein yhteistyökumppani James Schamus, joka sittemmin on luonut hyvin vaikutusvaltaisen uran studiopomona.

Jäämyrsky tutkii 1970-lukulaisia perhesuhteita murentuvan arvomaailman keskellä, ja tällaisten mannerten kartoittajana Lee on virtuoosi. Katalyyttina draamalle toimii aikansa trendi-ilmiö, parinvaihtobileet. Jäämyrskyssä nähdään modernin amerikkalaisen elokuvan hienostunein tyylilajinvaihdos.

Kasti on mykistävä kokoelma 90-luvun olennaisimpia lahjakkuuksia: Kevin Kline, Sigourney Weaver (joka esiintyy arkistosarjassa toista kertaa), Tobey Maguire, Christina Ricci, Adam Hann-Byrd, Katie Holmes, Elijah Wood, Joan Allen.


Aasialaista elokuvataidetta saadaan lisää Akira Kurosawan ultratyylikkään Samuraimiekassa (1962) muodossa. Yojimbossa esitellyn miekkamestari Sanjûrôn tarina jatkuu samantapaisessa kahden suvun valtataistelussa. Toshirô Mifune pääroolissa, tietenkin. Tämä kuuluu kevään pakkokatsottaviin.

Saksikäsi-Edwardin (1990) näytös puolustaa paikkaansa sarjassa paitsi suurenmoisena elokuvana myös koska Tim Burton on ajankohtainen viimevuotisen Wednesday-sarjan takia. Siinä nähdään Jäämyrskyssä esittäytyvä Christina Ricci; ja Saksikäsi-Edwardissa ihanimmillaan hehkuva Winona Ryder löytyy tv:n puolelta tietysti Stranger Thingsistä.

Ei ole ylettömän rohkeata väittää Saksikäsi-Edwardia Tim Burtonin mestariteokseksi. Siinä nivoutuvat ohjaajan monet fiksaatiot välittömimmäksi ja hurmaavimmaksi kokonaisuudeksi. Nimiroolin tekee tietenkin Johnny Depp - hänkin varsin ajankohtainen - ensimmäisessä todella virtuoosimaisessa roolissaan.

Niagarassa nähdään näin jo neljäs Burton-elokuva filmiltä puolen vuoden sisällä.

Tim Burton -yhteydet jatkuvat, sillä Loistavissa Bakerin pojissa (1989) nähdään ehkä parhaassa roolissaan Michelle Pfeiffer, viime syksynä Monroen esittämän Batman -paluun ikimuistoinen Kissanainen.


Steve Kloves (s. 1960) on poikkeuksellisen lahjakas kirjoittaja, jonka ura ei ole ihan sitä mitä pitäisi. Hänen urastaan ei toki menestystä puutu, ja kirjalliset taidotkin saivat tunnustusta Oscar-ehdokkuuden muodossa elokuvasta Wonder Boys, mutta omakohtainen ilmaisu sai sitten jäädä Harry Potter -sovitusten ja Hämähäkkimies-tilaustöiden alle.

Mutta, hienoimman ja intohimoisimman työnsä Kloves teki jo alle kolmekymppisenä. Käsikirjoituksen lisäksi Kloves myös ohjasi Bakerin pojat, mainion tarinan kahdesta ravintoloita kiertävästä muusikosta ja naisesta heidän välissään. Onnellisten tähtien alla syntyneeseen pikkuelokuvaan saatiin unelmien kolmikko - Jeff ja Beau Bridges sekä Pfeiffer - jotka pelaavat yhteen kuin olisivat ikänsä näytelleet yhdessä. Elokuva sai neljä Oscar-ehdokkuutta. Pfeiffer varastaa kaikki kohtauksensa, joista kuuluisin on sensuelli laulu pianon päällä.

Kuiskauksia ja huutoja (1972) on Ingmar Bergmanin (1918-2007) ihastelluin 1970-luvun työ. Siinä on kaikki bergmanilainen näyttelijöitä myöten: Harriet Andersson, Liv Ullman, Ingrid Thulin, Erland Josephson. Bergmanin katsominen kannattaa aina. Mestari sai elokuvasta kolme Oscar-ehdokkuutta, ja Sven Nykvist voitti pystin kuvauksestaan.

Paha poliisi (1992) on originellin lahjakkuuden, Abel Ferraran, (s. 1951) pääteos, joka on kasvanut legendaarisiin mittoihin. Ei vähiten Harvey Keitelin kaiken hajalle repivän, iholle käyvän roolisuorituksen takia. Välillä tuntuukin, että Ferrara ja Keitel päättivät haastaa Scorsese-De Niro-kaksikon - eivätkä jääneet pekkaa pahemmiksi.

Pahassa poliisissa ei ole kyse tarinasta - joka on kyllä hyvä - vaan elokuvailmaisun keinoin saavutettavasta maailmankuvasta, joka tuomitsee Ihmisen ehdoitta. Aikanaan tämä oli monelle kriitikolle liikaa. Festareilla jokainen uutuuden nähnyt ei paljon muusta puhunutkaan päiväkausiin. Jotkut elokuvat ravistelevat fyysisesti.


Aivan toisesta maailmasta tulee Francois Truffaut'n (1932-1984) klassisen Antoine Doinel -sarjan päättävä Rakkaus karkuteillä (1979).400 kepposesta alkanut saaga tavoittaa yli kolmekymppiseksi varttuneen Jean-Pierre Léaudin yhä lemmen kiemuroissa...

Hong Kong -syntyisestä Wayne Wangistä (s. 1949) ei tullut Ang Leen veroista kertojaa. Miksi ei? Sitä voivat Smoken (1995) katsomaan menevät ihmetellä. Paul Austerin kanssa hahmoteltu "kaikkien aikojen tupakkaelokuva" on kerrassaan verraton. Jälleen nähdään Harvey Keitel voimiensa huipulla, vastanäyttelijänä William Hurt. Näiden kahden kanssa viettäisi aikaa vaikka koko päivän.

Arkistosarja saapuu päätökseensä vähän tussahtaen, vaikka esitteleekin jälleen yhden lahjansa hukanneen originellin. Jos sarjakuvafilmatisointi The Crow (1994) jää Alex Proyasin (s. 1963) kuuluisimmaksi elokuvaksi, on se vähän väärin. Proyas on erittäin omaperäinen näkijä, jolle tähdet eivät ole koskaan olleet suotuisat. The Crow onkin ajankohtainen nyt, kun Alec Baldwin on syytteessä kuolemantuottamuksesta Rust-elokuvan tiimoilta: The Crow'n kuvauksissahan päätähti Brandon Lee sai surmansa hyvin samantapaisissa olosuhteissa.

Elokuvanteko on vaarallinen laji. Se on parhaimmillaan nautittuna elokuvasalin penkillä, aidolta filmiltä.

lauantai 14. tammikuuta 2023

Millainen on hyvä leffavisakysymys?

 Kun ei ole elämää ja parempaakaan tekemistä niin ajattelin kirjoittaa vähän blokia pitkästä aikaa. Alunperin minun piti kirjoittaa Jeanne Dielmanista ja itse asiassa olinkin sen kirjoittanut, mutta jätin sen julkaisematta, koska en jaksa sitä aikuisvauvojen parkuntaa siitä miten "sinun mielipiteesi on väärä ja minun oikea". 

Mutta itse leffavisoista. Olen tehnyt visakysymyksiä Monroen visoihin jo lähemmäs kymmenen vuotta. En ole ihan varma edes milloin aloitin,  mutta jossain vaiheessa niitä tuli tehtailtua lähes viikottain, koska aiemmin Monroet visat olivat viikottain. Konsepti oli eri ja koska videokysymyksiä ei ollut niin niiden tekeminenkin oli jokseenkin nopeaa. Olen myös osallistunut itse kisaajana leffavisoihin Monroen lisäksi myös O'Connellsin leffavisoissa, kun se vielä pyöri. Sen lisäksi olin hetken aktiivi Turun leffavisoissa vaikka se olikin toisella paikkakunnalla niin siellä oli silti mukava käydä ja sinne oli mukava tehdä visoja. Tämän lisäksi olen myös käynyt Helsingissä Totuus elokuvasta-visassa. Nämä kaikki ovat olleet konsepteiltaan hyvin erilaisia ja myös tasoltaan hyvin erilaisia. Voin väittää, että kaikein kovin taso on ollut ylivoimaisesti Turun leffavisassa. Siellä myös joukkueiden koko on myös vähän muuta, kun voi olla toistakymmentä henkilöä yhdessä joukkueessa. Eli käytimme näistä termiä "monsterijoukkue". Ja siellä tietämys eri elokuvien alalajeihin oli vaan hyvä. Jotkut tiesivät vanhat Suomi-filmit, toiset taas animet, toiset taas jopa iranilaistet elokuva, jne. Kun joukkueessa joku hallitsee yhden alueen ja joku toinen toisen niin voitto voi olla varma.

Mutta vähän historiaa tähän väliin. Olimme ystäväni Markun kanssa ensimmäistä kertaa Monroen leffavisassa 2013 loppuvuonna. Vanha Voionmaan opiston kaveri sattui tulemaan vastaan ja vinkkasi paikkaa. Joten päätimme osallistua. Ravinta Artturissa satuimme puhumaan Bruce Williksen megaflopista, eli Hudson Hawksista ja siitä miten se oli Brucen unelmaprojekti, josta tuli kuitenkin monella tavalla katastrofi. Olimme myös vuotta aiemmin vuonna 2012 käyneet New Yorkissa seikkailemassa kahdestaan ja kävimme myös Hudsonin joella seilaamassa. Joten monien asioiden summana päätimme sillä kyseisellä kerralla nimetä joukkueemme Hudson Hawksiksi. Eli monikossa. (Näin lähes 10 vuotta myöhemmin käytämme yhä tätä nimeä kun osallistumme visoihin.) Koska aikaa on kulunut niin en muista ihan faktatiedoksi väittää, mutta mielestämme voitimme sen ensimmäisen visan mihin osallistuimme. Sen jälkeen osallistuimme uudestaan ja taas tuli voitto. Tätä jatkui jonkin aikaa ja vakkarijoukkueet ihmettelivät ketkäs nämä kaksi haukkaa oikein ovat ja miksi heidän turhan tiedon pankkinsa ovat ja tutustuimme sitten toisiimme. Ei mennyt aikaakaan kun olin itsekin pitämässä visoja ja mukana Monroen toiminnassa. Samoin kävi Markulle.

Turussa kävimme osallistumassa sen jälkeen seuraavana vuonna 2014 ja huomasimme, että miten kova taso visoissa on siellä, mutta sinnekin mentiin. Hudsonin haukat olivat yleensä 3-4 henken joukkeena vastassa "monstereille" ja koskaan emme saaneet voittoa sieltä. Hopeaa muistaakseni mikä oli suuri saavutus. Sinne visojen tekeminenkin vaati huomattavasti paljon enemmän tekemistä, koska visat alkoivat klo 19 ja päättyivät yleensä 22-23 aikaan. Joten kysymyksiä oli yleensä lähemmäs sata tai yli. Monroen visoissa kysymyksiä on yleensä joku parikymmentä ja kesto sen 1,5-2h. Eli paljon kevyempää.

Tarkoitukseni on pohtia mikä on hyvä leffavisakysymys? Tai onko sellaista edes? Uskoisin, että tässä on kyse samasta kuin mikä on elokuvissa; tunne yleisösi. Jos räätälöi todella vaikean visan mitä esimerkiksi Turussa oli niin olisiko se liian vaikea Monroen kävijöille? En itse asiassa tiedä. Kun itse teen visoja niin kokoan kysymykset melko laiskasti englannin- tai suomenkielisistä elokuvista. Iranilaiset ja kuubalaiset elokuvat jäävät pois. Miksi näin teen? Koska minulla on pari periaatetta millä teen kysymyksiä. Ensimmäinen on se, että minun pitää itse tietää siihen vastaus. En voi siis kysyä jotain mikä elokuva sai parhaan lyhytelokuvan Oscarin vuonna nakki ja makkara. Eli minun pitää tietää vastaus silloin kun sitä minulta kysytään. Toinen periaate on se, että sen kysymyksen on oltava jossain määrin ns. yleisön tiedossa. Eli kysymys ei voi olla, että tiedättekö kuka toimi käsikirjoitustohtorina siinä ja siinä elokuvassa. Joissain elokuvissa niistä on mainittu, mutta suurimmassa osassa sitä virkaa ei ole kredititoitu. Joten se tieto on oltava jostain saatavilla. Eli ei kelpaa, että kuulin tämmösen huhun jostain.

Joskus on ollut puhetta, että tekisi ns. mahdottoman visan. Eli kysyisi oikeasti kysymyksiä joita kukaan ei voi tietää. Tai sitten voikin? Tyyliin mikä leffa näytettiin vuosi sitten tänä päivänä Subilta. Olisko semmonen sitten mielestä? No ei. Kun teen visoja niin yritän laittaa mukaan aina helppoja kysymyksiä. Jälleen kerran periaate. Ihminen saa mielihyvän tunnetta kun se tietää vastauksia. Sen sijaan jos koko ajan palauttaa tyhjiä lappuja niin mielekkyys katoaa ja myös kiinnostus osallistua toista kertaa myös. 

Mutta mikä on se hyvä leffavisakysymys? Mielestäni paras minkä keksin oli se kun teimme Star Wars-visan vuoden 2015 joulukuussa ja sinne laitoimme viimeisen vihjekysymyksen. Vastaus oli hyvinkin selvä kun sen lopulta tajusi että sehän se tietenkin on. Mutta se miten kysymys rakennettiin oli sitä, että pikkuhiljaa kerroimme tämän miehen tarinan:

Kuka vuonna 1966 syntynyt elokuvan monitaituri? 

10p. Tämä ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja-näyttelijä-säveltäjä aloitti uransa tekemällä musiikin ja äänitehosteet kauhuelokuvaan Nightbeast (1982), ollessaan vasta 16-vuotias. Hän väittää myös neuvoneensa samoihin aikoihin John Carpenteria elokuvan Pako New Yorkista viimeistelyssä. 

5p. Ura Hollywoodissa alkoi toden teolla 80- ja 90-luvulla, jolloin sankarimme kirjoitti elokuvat Muisti hukassa, Tapaus Henry, Ikuisesti nuori ja oli mukana kirjoittamassa elokuvaa Armageddon. Hän on urallaan astunut rohkeasti myös kameran eteen. Seuraavassa näyte elokuvasta Moni kakku päältä kaunis (Six Degrees of Separation) vuodelta 1993, jossa sankarillamme on vaikea isäsuhde: https://youtu.be/D7dgTE-JB2U?t=54s (tämä oli siis ääninäyte koska Artturissa meillä ei ollut videokysymyksiä mahdollista näyttää)

3p. Sankarimme on myös säveltänyt tunnusmusiikit mm. sarjoihin Person of Interest - Kohde, Almost Human, Revolution, Fringe ja Alcatraz. 

1p. Elokuvapuolella henkilön kahdessa edellisessä ohjauksessa nähtiin paljon tuoreita ”tähtiä”. Lisää ”tähtiä” tullaan näkemään myös miehen seuraavassa elokuvassa, tällä kertaa mukana on muutama vanhempikin ”tähti”.

Vastaus on tietenkin J.J. Abrams.