sunnuntai 13. helmikuuta 2011

3 rounds of White Trash Glory

I NOBODY CARES, MASS.

Nyrkkeilytarinan kuoren sisällä Taistelija on varsinaisesti elokuva Amerikan valkoisesta roskaväestä, tuosta kouluja käymättömästä ydin-USA:n sielunkulmasta, joka rakentaa suuren maan tiet ja kaivaa ojat, pitää pystyssä republikaanit ja FOXin uutiset sekä pilaa geenipoolin lisääntymällä ainakin viisi kertaa tehokkaammin kuin jumalattomat, neuroottiset demokraattimaisterit. Kaipa Taistelija on ollut sikäläinen hitti sekä lipun ostajien että arvioitsijoiden parissa sen läpeensä amerikkalaisen luonteen vuoksi. Se tarjoaa omilleen melkoisen peilikuvan, josta tutkailla sekä kansakunnan hävettäviä että ylpeyttä herättäviä puolia.

Alunperin Taistelijan halusi ohjata Darren Aronofsky. Ei ole vaikea kuvitella elokuvaa varsin erilaiseksi hänen jäljiltään. Jostain syystä Aronofsky ei sitten halunnutkaan ohjata Taistelijaa, vaan vaihtoi yhtä mielikuvituksekkaasti nimettyyn Painijaan, joka oli tarinana samantyyppinen, mutta fiktiivinen. Taistelijaan hän jäi tuottajaksi. Ohjaajan posti korvattiin toisella indie-tekijällä. David O. Russell on omalla tavallaan omalaatuinen auteur hänkin. Toisin kuin Aronofsky, Russell on ensisijaisesti lahjakas kirjoittaja, joka aloitti vähän kömpelöistä, mutta paikoin huutavan hauskoista ihmissuhdekomedioista. Kuusi vuotta ennen Taistelijaa valmistunut itsetyytyväisen eksentrinen I Heart Huckabees oli lähinnä taiteellinen itsemurha, joten nyrkkeilyelokuva on merkinnyt Russellillekin näyttävää paluuta. Sen hän on ansainnutkin, koska nerokas sotasatiiri Kolme kuningasta (1999) - jossa Mark Wahlberg teki yhden ensimmäisistä rooleistaan - kertoo hyvin kyvykkäästä elokuvantekijästä.

Taistelija ei tosin muistuta millään tavalla Kolmea kuningasta ja jättää kysymään, mikä Russell ohjaajana pohjimmaltaan on. Hän ei ole edes kirjoittanut elokuvaa, mikä saa olettamaan, että Aronofskyn lähdettyä nimenomaan Wahlberg on kaivanut Russellin tilalle.

Taistelijassa miellyttää eniten sen naturalismi. Se on niin arkinen kuin olla voi. Kehässä vietetään vain pieni osa elokuvan kestosta. Päähuomio on uskottavasti kuvatussa yhteisökuvastossa, jossa pehmeäluonteinen Mickey Ward on jatkuvasti puristuksissa legendaarisen, crack-kokaiiniin sortuneen isoveljen, kaikesta määräävän matriarkan ja seitsemän sanoin kuvaamattoman siskon mankelissa. Käsivaralla (josta vastaa, merkillistä kyllä, ultratyylikkään Ystävät hämärän jälkeen kuvannut Hoyte van Hoytema) päästään lähelle näitä ihmisiä. Toisaalta melkein kaksituntisessa elokuvassa on paljon löysää. Rytmi ei liene Russellin vahvinta aluetta, ja siksi elokuvan iskuista puuttuu paras puhti. Näyttelijöiden ohjaajana Russell saavuttaa merkittävämpiä voittoja.

II AMY ADAMSIN PEFFA

Amy Adams näkyi tutkalla ensimmäisen kerran esitettyään Buffy, vampyyrintappajan 5. kauden eräässä jaksossa (jonka ohjasi itse Joss Whedon) Willow'n tyttöystävän Taran serkkua, joka ei ollut niinkään kaukana Taistelijan Charlenesta. Adamsin takapuolen keksi ensimmäisen kerran vanha kettu Mike Nichols. Charlie Wilsonin sodan eräs kohtaus alkaa suorasukaisella lähikuvalla Adamsin tiukkaan hameeseen paketoidusta keikkuvasta lantiosta ripeästi halkomassa vallan käytäviä Washingtonissa. Taistelijassa Adams näyttelee tehokkaasti myös kaula-aukollaan, mutta ei yllä varhaisen suurvoittonsa Junebugin tasolle.

III MAIN EVENT: MARK "MARKY MARK" WAHLBERG VS. CHRISTIAN "BATTY" BALE

Wahlberg napsii kehässä joitakin pisteitä vakuuttavalla fyysisyydellään. Tiedetään hänen alkaneen treenata puolitoista vuotta ennen ensimmäistä kuvauspäivää. Tuomaristolta heruu aluksi myös muodollisia kauneuspisteitä rauhallisesta alinäyttelemisestä. Hänen pehmeä ja riskitön tyylinsä osoittautuu kuitenkin ottelun mittaan heikkoudeksi eikä hän kykene selittämään tyydyttävästi, mikä saa Mickey Wardin lopulta ylittämään itsensä tullakseen mestariksi. Christian Bale päätyy hallitsemaan ottelua huumorilla maustettujen jabien yllättäessä Wahlbergin puolustuksen. Pettämätön ajoitus napsahtaa terävästi vastustajan keskivartaloon ja rikkaampi mielikuvitus ja riskin otto tuottavat lopulta teknisen tyrmäyksen. Veljesten hullut sisaret ryntäävät tuomarin protesteista piittaamatta kehään ja varastavat show'n.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti