Sodis -14: Sosialismia

Päivä 3

Sosialismin tuulet tuntuivat pyyhkivän Sodankylän yli, kun perjantaina sai maailmanensi-iltansa Peter von Baghin todella uunituore kollaasidokumentti Sosialismi. Iso Teltta natisi liitoksissaan ja valkokangas tanssi välillä merengue'ä, kun von Bagh kävi läpi viime vuosisadan sosialismin näkökulmasta - ja tietysti kuvan. Huikeat aplodit saanut elokuva vaatii palaamista luokseen. Elokuva on komeaa työtä, mutta en ole varma, ymmärsinkö kaikkea. Se on selvä, että Sosialismi on odotettua vähemmän poleeminen, tasapainoinen teos, jonka voi lukea monella tapaa oman maailmankuvan mukaan. Von Bagh julistautuu itse sosialistiksi, mutta suuri osa hänen elokuvastaan kuvaa pettymystä ihanteiden vääntyessä reaalisosialismiksi karmaisevin seurauksin. Toisaalta kapitalismi vaatii jonkin inhimillisemmän vaihtoehdon, joten massat päätyvät jauhautumaan puun ja kuoren väliin.

Nämä siis vain ensivaikutelmina. Ensi katselulta tärkeimmäksi elementiksi nousi von Baghin briljantti kyky lähestyä aikakausia (siis lähinnä 1900-lukua) kuvien kautta. Hieman yli tunnin mittainen Sosialismi on virtuoosimaisesti kokoon pantu kuvakertomus vuosisadasta tietyn teeman mukaan. Monet elokuvanäytteet ovat loksauttaa leuat sijoiltaan: dokumenttiotokset Leninistä tai 30-luvun versio Berlin Alexanderplatzista: sen päätähti päätyi natsien piireihin. Kaiken kaikkiaan tuntumaksi jää, että vain Jean-Luc Godardin kuvanluku- ja käsittelytaito vastaa Peter von Baghia. Mutta toisen katselun kontolle jää selvittää, mikä Sosialismin päälause lopulta on. Johtuisiko se, että teos ei ravistellut tunteita, katsojan tyhmyydestä?

Olaf Möller nosti ranskalaisten poliittisten trillerien sarjassaan esiin Robert Enricon elokuvan Kutsumaton vieras (Le secret, 1974) kautta. Nyttemmin unohdetun Enricon maine perustuu pitkälti hänen Ambrose Bierce -filmatisointiinsa La rivière du hibou (1962). Rakenteeltaan täydellisen maineessa oleva lyhäri palkittiin Oscarillakin. Le secret osoittaa Enricon tekijämieheksi. Teos on joka tasolla eri luokkaa kuin Pelko kaupungin yllä. Sitä paitsi se on paljon enemmän elokuva pelosta, joka heijastuu päähenkilön pienimmästäkin eleestä. Etenkin kaksi ensimmäistä kelaa ovat tiivistä, yhä modernilta tuntuvaa jännärikerrontaa alkaen saturoiduista alkuteksteistä, joissa pöytään sidottu Jean-Louis Trintignant kokee kiinalaista vesikidutusta. Seuraavaksi hän jo pakeneekin vankilastaan, ja kysymys kuuluu, miksi hän oli vangittu? Ja kuka hän oikein on? Trintignant, joka on loistava, päätyy maalle joviaalin pariskunnan huostaan, mutta rengas kiristyy.

Le secret solahtaa vaivatta 70-lukulaisen paranoia-trillerin vaatteisiin. Se kulkee myös allegoriana miehitysvallasta, jossa valtion uhkatekijät ovat hallinnon vapaata riistaa. Harmillista kyllä, Enrico eksyy tarpeettomille sivupoluille - on todella vaikeaa perustella esimerkiksi kalastustuokion merkitystä kokonaisuudessa - ja monimielistää liikaakin henkilöidensä motiiveja. Tunnot elokuvan naiskuvaa kohtaan vaihtelevat misogynismistä rationalismin edustajaan. Vasta aivan lopussa lyödään kaikki kortit pöytään, mutta vaikutus olisi ollut tehokkaampi, jos se olisi tullut varttia aikaisemmin.

Lauantaina aurinko paistaa vihdoin festivaalialueelle. Pubiteltassa leffoista taukoa pitävät osallistuivat ilahduttavissa määrin allekirjoittaneen pieneen leffavisaan.

Sodankylä F(or)ever -leffavisa

1. Mitä tuotetta valmisti tehdas, jonka Hamlet peri Aki Kaurismäen elokuvassa? (1 pt.)

2. Mika Kaurismäki ohjasi dokumentin eräästä Samuel Fullerin kesken jääneestä projektista: mikä oli tuon elokuvan nimi? (1 pt.)

3. Minkä nimisen uutuutensa Anssi Mänttäri toi tämänvuotisille festivaaleille? (1 pt.)

4. Millä tavalla Anssi Luoma liittyy tämänvuotisiin festivaaleihin? (1 pt.)

5. Mistä elokuvasta ovat peräisin Sodiksen julisteissa vuodesta toiseen seikkailevat äijät? (1 pt.)

6. A Woman of the Seas v:lta 1926 on yksi historian kuuluisimpia “kadonneita” elokuvia. Se oli ainoa elokuva, jossa Chaplin toimi ainoastaan tuottajana, ja hän myös vastasi filmikopioiden tuhoamisesta. Ohjaaja löi itsensä läpi seuraavalla vuosikymmenellä. Kuka tämä Hollywood-emigrantti oli? (1 pt.)

7. Sodiksessa nähdään John Carpenterin Pako New Yorkista. Elokuvassa Hyökkäys poliisiasemalle Carpenter kreditoi itsensä leikkaajana salanimellä John T. Chance. Minkä Howard Hawksin elokuvan päähenkilö John T. Chance on? (1 pt.)

8. Viime kuussa Cannesissa järjestettiin erään elokuvan 20-vuotisjuhlagaala, jota varten elokuvan Kultaisella Palmulla palkittu ohjaaja teetti teoksesta uuden filmikopion. Kuka oli ko. ohjaaja ja mikä oli elokuva? (2 pt.)

9. Richard Linklater palkittiin parhaana ohjaajana Berliinissä elokuvastaan Boyhood. Mitä erikoista on Boyhoodin toteutuksessa? (2 pt.)

10. Missä kahdessa elokuvassa Sodiksessa nähdään päätähtenä Jesse Eisenberg? (2 pt.)

11. A) Mistä elokuvasta on repliikki: “We’re on a mission from God.” (1 pt.) TAI B) Mitä ilmausta Cluelessin teinitytöt käyttivät tosi ihkusta kundista? (2 pt.)

12. A) Ida oli Pawel Pawlikowskin paluu kotimaahansa Puolaan. Missä maassa hän oli tätä ennen toteuttanut pitkiä fiktioitaan? (1 pt.) TAI B) Kuka tänä keväänä kuollut yhdistää sellaisia elokuvia kuin Kummisetä, Annie Hall ja Presidentin miehet? (2 pt.)

13. Musiikkia mistä elokuvasta? (1 pt.)

14. Kuka paremmin näyttelijänä tunnettu laulaa?

15. Kuka laulaa ja missä elokuvassa? (2 pt.)
( lisäksi mukana oli 6 kuvan tunnistustehtävä )

VASTAUKSET

1. Kumiankkoja

2. Tigrero

3. Kuinka myöhään valvoo blues?

4. Hänet palkittiin Sodankylä-palkinnolla

5. Rovaniemen markkinoilla

6. Josef von Sternberg

7. Rio Bravo

8. Quentin Tarantino: Pulp Fiction

9. Elokuvaa kuvattiin 12 vuotta, jotta hahmot vanhenisivat luonnollisesti

10. The Double ja Night Moves

11. A) Blues Brothers B) “baldwin”

12. A) Iso-Britanniassa B) Gordon Willis

13. Drive

14. Minnie Driver

15. Pirkka-Pekka Petelius; V.Y. - Vihdoinkin yhdessä