DocPoint 2018: Phie Ambo

Phie Ambon Mechanical Love
ja Äiti Maan antimet (Så meget godt i vente)


Tanskalainen Phie Ambo (s. 1973) vierailee Helsingissä DocPointin päävieraana, pienen retrospektiivin esitellen.

Dokumentaristina Ambo on aito elokuvantekijä, ja sellaisena sukua hienoimmille suomalaisille naiskollegoilleen. Hänen tuotantoaan voisi katsoa rinta rinnan esimerkiksi Katja Gauriloffin, Kiti Luostarisen tai Pirjo Honkasalon ohjausten kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Ambolla riittäisi yllin kyllin persoonallisuutta. Siitähän oikeat elokuvantekijät on tehty.

Hauskan ristiriitaisesti Japanissa, Saksassa ja Tanskassa kuvattu Mechanical Love (2007) kertookin persoonattomuudesta. Tai epäpersoonasta: Mechanical Loven aihe on robotiikka.

Professori Hiroshi Ishiguro rakentaa geminoideja, mahdollisimman täydellisesti ihmistä ulkonäöltään ja liikkeiltään imitoivia robotteja. Hänen silmäteränsä on assosiaatioita kreikkalaiseen tarustoon avaava kopio omasta itsestään. Voiko alakouluikäinen tytär samastua robottiin kuin isäänsä? Varsinkin kun professorin itsensä persoonallisuus tuntuu hiljalleen kadottavan inhimillisimmät piirteensä.


Mechanical Love ei oikeasti kerro roboteista, vaan se on elokuva ihmisistä. Samaan aikaan, kun japanilaisprofessori yrittää ratkaista luonnollisen hymyn ongelmaa, saksalaisessa vanhainkodissa hurmaava rouva löytää lohdun yksinäisyyteensä paijaamalla myös Japanissa kehitettyä robottikuuttia. Lempeästi Ambo ohjaa katsojaa kysymään, miksi laitokseen muilutettu rouva joutuu etsimään seuraa tekoälynukesta - ja toisaalta, mitä pahaa siinä on? Rouvalle kelpaa kyllä. Samalla ajaudutaan suurempienkin kysymysten äärelle: mitkä lopulta ovat ne taustatekijät - tiedostamattomat tai tiedostetut - jotka herättävät ihmisessä intohimon robotiikkaan?

Viisaasti Ambo välttää syöttämästä valmiiksi pureskeltuja vastauksia. Samalla tästä tasapainoisin kuvin (Orionissa esitettiin poikkeuksellisen huonolaatuinen digitaalinen kopio...n kopion kopio...) etenevästä, tarkkaan kontrolloidusta elokuvasta tuntuvat ironisesti puuttuvan ratkaisevat sydämenlyönnit, jotka jäisivät elämään katsojassa jälkeenpäin. Mene tiedä miksi. Joka tapauksessa, elokuvan ansioihin kuuluu edelleen aliarvostetun, kymmentä tuomaskantelista vastaavan Sanna Salmenkallion täydellisesti natsaava musiikki.

Festivaalin viidestä elokuvasta jo kaksi on kertonut lehmistä. Näistä vuonna 2014 valmistunut "Niin paljon hyvää edessä" saattaa olla Phie Ambon pääteos. Ainakin se on hänen katsotuimpansa. Ja kovin hyvä elokuva onkin.

Ambon lehmäelokuva on täydellinen vastakohta ja täydellistä vastalääkettä Andreas Pichlerin luotaantyöntävälle maitoleffalle. Siinä missä Pichler saarnaa, Ambo ottaa katsojaa pehmeästi kädestä ja kuljettaa mukanaan. Tämän hän tekee tietysti kuvan kautta, koska tämä on elokuvaa.


Todella kaunis, todella inhimillinen, todella lehmäillinen Äiti Maan antimet paneutuu (sanan painokkaimmassa mielessä) Niels Stokholmin (s. 1933) elämäntyöhön Tanskan ensimmäisenä biodynaamisena farmarina. Ambo vietti 2½ vuotta Stokholmin tilalla, minkä ansiosta elokuva on aihettaan harvinaisen syvästi ymmärtävä. Vuodesta 1975 maatilaansa luonnonmukaisesti ja luonnon ehdoilla hoitanut lehmipoika osoittaa Ambon elokuvassa monien esimerkkien kautta, mitä tehotuotanto on ymmärtänyt väärin (kaiken) ja mitä olemme unohtaneet karjankasvatuksen historiasta (valtaosan). Luutuneet käsitykset teholannoitteiden ihanuudesta ja karjankäsittelyn standardeista näytetään käytännössä harhoiksi. Tärkein Stokholmin opetuksista on sen ymmärtäminen, miten tärkeää on rakastaa eläimiä, jotka meidät ruokkivat. Stokholm ottaa kaikessa tekemisessään huomioon lehmän näkökulman. Tämä tuottaa ihmisravinnoksi parempaa lihaa, parempaa juustoa, parempaa oloa.

Ne lehmät, ne ruokitaan ruoholla ja heinällä eikä sademetsiä hävittävällä soijalla. Kun lehmä ryyppää, se kittaa vettä 50-70 litraa, mikä riittää pidemmäksikin aikaa. Ja sen veden lehmä muuttaa neljässä vatsassaan ruohon kanssa maidoksi. Käy myös ilmi, että lehmän sarvilla, jotka huolettomasti pätkäistään tieltä pois, onkin tarkoituksensa lehmän ruokahalun säätelemisessä. Kyllä ihminen on tyhmä. Kun lehmän ruokailusta on huolehdittu, voi lehmä pitää huolta ihmisen ruokailusta: Stokholmin tilan tärkein yhteistyökumppani on noin vaan vaatimattomasti kööpenhaminalainen kolmen Michelin-tähden ravintola Noma, maailman parhaaksi valittu.

Tässäkin elokuvassa Phie Ambo panostaa musiikkiin: sen on säveltänyt islantilainen huippu Jóhann Jóhannsson. Foley-äänistä vastaa Heikki Kossi.

Kun Äiti Maan antimet tuli levitykseen Tanskassa, se teki valtiomiestason vaikutuksen ja oli osaltaan saamassa aikaan isoa muutosta kestävään kehitykseen pohjaavan maatalouden tukemisessa. Iloa kesti puolisen vuotta, kunnes tanskalaiset äänestivät oikein, ja uusi hallitus palautti vanhat linjaukset kyseenalaiseen kunniaan. Niels Stokholmia se ei pysäyttänyt.