Brittiläinen kuvaajaikoni Douglas Slocombe kuoli toissapäivänä, maanantaina, korkeassa iässä. Lontoossa syntynyt Slocombe aloitti kamerantakaisen elämänsä valokuvajournalistina huippulehdissä Life ja Paris-Match ennen Toista maailmansotaa. Hänen ensimmäinen merkkimeriittinsä on legendaarinen kauhuantologia Kuolema saapuu yöllä (Dead of Night, 1945). Slocomben uran voi karkeasti jakaa kahteen jaksoon, joista ensimmäinen liikkuu Iso-Britanniassa ja keskittyy Ealing-studioiden klassikkokomedioihin. Varastin miljoonan (The Lavender Hill Mob, -51), Mies valkoisessa puvussa (The Man in the White Suit, -51) ja suurenmoinen Kruunupäitä ja hyviä sydämiä (Kind Hearts and Coronets, -49) - kaikissa pääosassa ainutlaatuinen Alec Guinness - ovat pelkkiä esimerkkejä tästä rikkaasta vaiheesta.
Aikakauteen kuului myös mielenkiintoisia sivuharppauksia. Ealingin konkurssin jälkeen Slocombe kuvasi vuonna -62 Freudin John Hustonille, ja viisi vuotta myöhemmin hän teki töitä Roman Polanskin kanssa Vampyyrintappajissa. Nämä elokuvat johtivat Slocomben yhä lähemmäs Hollywoodia. Historiallinen draama Leijona talvella (-68) oli moninkertainen Oscar-voittaja ja seuraavan vuoden Riehakas ryöstö eli The Italian Job oli maailmanlaajuinen hitti. 70-luku lähti liikkeelle eksentrisen Ken Russellin Musiikin rakastajilla (The Music Lovers) ja sai jatkoa musikaali-ilmiö Jesus Christ Superstarilla (-73). Vuosikymmenen menestyksiin kuuluivat myös jo hyvin hollywoodilainen Kultahattu (The Great Gatsby, -74), Muistojeni Julia (Julia, -77) ja Rollerball (-75).
Näistä hiteistä huolimatta uran jälkimmäistä puoliskoa hallitsivat ylivoimaisesti Steven Spielbergin kanssa toteutetut Indiana Jones -elokuvat, missä veteraanikuvaaja herätti ihmetystä kyvyllään kuvata ilman perustyökalua valomittaria. Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (-89) jäi mestarin jäähyväistyöksi. Slocombe oli 76-vuotias, meriitteinään mm. kolme Oscar-ehdokkuutta (Tädin kanssa maailmalla, -73, Muistojeni Julia ja Kadonneen aarteen metsästäjät, -81).
Kuvaajana Slocombe oli itseoppinut; hän oli opetellut elokuvakameran käytön lennosta Toisen maailmansodan aikaan, missä hän taltioi monia historiallisesti merkittäviä hetkiä onnistuen kerran keskeyttämään Goebbelsin kesken puheen. Toisin kuin useimmilla huippukuvaajilla, Slocombella ei ollut varsinaista omaa tyyliä: hänen tavoitteensa oli löytää oikea kuvaustapa kuhunkin projektiin. Hänen työskentelytapansa henkivät syvää ennakkoluulottomuutta. Tästä esimerkkinä hän ratkaisi Kruunupäissä erään tietyn ongelman omapäisellä tavalla. Elokuvassa on kohtaus, missä Guinnessin kaikki 8 hahmoa esiintyvät kuvassa samaan aikaan. Epäluottamuksesta filmilaboratorion rajoituksiin, Slocombe kuvasi jakson vanhanaikaisesti kaksoisvalotuksella niin, että filmi kelattiin aina takaisin alkuun jokaisen "guinnessin" jälkeen. Otoksen purkittaminen vei kolme ja puoli päivää.
The Guardian luonnehti Douglas Slocombea saarivaltakunnan johtavaksi elokuvaajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti