Filkkarit MMXI: Nähdyt elokuvat (osa 2)

Monroen päiväkirjasta, sivu 16

Kotimainen kilpailu

Iirsi Härmä: Omaa luokkaansa

Mia Halme: Ikuisesti sinun

Jan Andersson: Kuvitettu kaupunki - Pääpalkinnon vienyt animaatio graffiteista. Saa yhdestä ideastaan paljon irti, mutta vaatii enemmän kuin yhden katselun.

Elina Talvensaari: Miten marjoja poimitaan - Allekirjoittaneelle tämä dokumentti oli kotimaisen kilpailun paras. Aiheena thaimaalaiset hillanpoimijat Suomessa. Vaikuttavuus syntyy henkeäsalpaavasta kuvallisesta toteutuksesta, jossa kameraa käytetään siihen, mitä varten se on rakennettu. Ääniraita kulkee kuvasta erillään, jolloin elokuva ei jämähdä kasvoihin. Elokuvaa on moitittu siisteydestä - tällöin ei ole ymmärretty tekijöiden tavoitteita. (Huhujen mukaan elokuvassa kritisoitu Suomen marjanpoimijoiden liitto olisi ollut mukana rahoittajan ominaisuudessa!) Mestariteos?

Elli Vuorinen: Kielitiettyni - Söpö animaatio. Ei ainutlaatuinen, mutta kielitämättä viehättävä. Yleisön suosikki.

Hannes Vartiainen, Pekka Veikkolainen: Erään hyönteisen tuho - Suositun teorian mukaan tämä elokuva jäi palkinnoitta, koska Hanasaari A oli vielä liian tuoreessa muistissa. Joka tapauksessa kotimaisen kilpailun kärkiteoksia, hienosti rytmitetty hyönteistanssi, jonka musiikki à la Johannes Portaankorva ansaitsee erityishuomiota.

Sanni Priha: Maa, jossa voi leikkiä elämää - Kilpailun kehnoimpia teoksia. Täynnä kliseistä, kvasieksistentiaalista pohdiskelua mielenkiinnottomassa visuaalisessa ympäristössä. Amatööritasoa.

Henrik Röman: Joulun sydän - Ilmeisesti räpäytin silmiäni väärässä kohtaa, sillä en huomannut mitään dramaturgista ydintä elokuvassa. Toteutus on siisti ja näyttelijät sympaattisia.

PV Lehtinen: Sielunsieppaaja - Jälleen yksi Lehtisen ihmistutkielma, kuin henkiin puhallettu valokuva-albumi. Tekijä on erittäin taitava, ja Sielunsieppaaja oli molempien kilpailujen elokuvallisesti korkeatasoisimpia teoksia, mutta toisaalta jälkikäteen jäi - taas - kovin tyhjä tunne. Kuvat ovat hyvin hyvin hyvin kauniita.

Jan Ijäs: Sweet Mov(i)e - Ilahduttavan rohkea valinta Risto Jarva -tuomaristolta. Naiset ja miehet liikkuvat suhteessa toisiinsa. Täydellisesti sanottavansa hallitseva neliminuuttinen kommentoi sukupuoliviettiä, pornoa, himoa, kehonkieltä - ja lopulta rakkautta. Jos lyhytelokuvilla olisi valtaa, Jaakko Eino Kalevin Flexible Heart nousisi hitiksi. Loistavan Ghosts-dokumentin tekijältä.

Johanna Vanhala: Voitko rakastaa - Taulukauppiaat tuottaneen Aamu Filmin dokumentti tyttären ja skitsofreniaan sairastuneen äidin jonkinlaisesta yhteen palaamisesta. Puhelinkeskustelut ja eri ihmisten lapsuudesta säilyneet kaitafilmit kommunikoivat keskenään. Tyylikäs, tasapainoinen elokuva. Lopussa kuullaan nimi-iskelmä sydämeen käyvästi lapsen laulamana. Vartin mittainen leffa oli tekeillä kaksi vuotta.

JP Saari: Soitto-oppilas - Animoinniltaan vaikuttava, dialogiton lastentarina pojasta ja sammakkoruhtinaasta. Simppeli juttu olisi kestänyt yhden käänteen tai oivalluksen lisää.

Misko Iho: Potilas - Jani Volanen ja Tommi Korpela pienessä mysteerissä erään yövartijan illasta. Kerronta on varmaa ja loppuratkaisu tyydyttävä.

Malakias: Pelastakaa sarvikuonot - Osallistui molempiin kilpasarjoihin ja osoittautui molempien sarjojen huonoimmaksi elokuvaksi. Vastenmielinen, muka-provokatiivinen animaatio, joka kertoo enemmän tekijänsä pakkomielteistä kuin ympäröivästä maailmasta. Paha virhearvio festivaalin ohjelmistosuunnittelijoilta.

Elise Pietarila: Kirkonkylä Kyrkby - Hupaisa kuvaus yläasteikäisestä Pasista, joka opettelee pikkukaupungin sääntöjä. Anumirjami Tukian tekstissä on hauskan lakonisia huomioita. Vähän kuin suomalaista Jens Jonssonia, joskaan ei aivan samaa tasoa.

Milla Pelkonen: Ilmianto - Kommentti kouluväkivaltaan. Juttu jää puolitiehen eikä vaikuta täysin vilpittömältä, etenkin kun ohjaajan ote nuorista näyttelijöistään on hatara. Paula Korvan kirjoittama dialogi on ummehtunutta ja epäaitoa. Kuvattu Kangasalla, mutta haisee Stadilta. Muutama hyvä pointti kuitenkin.

Reeta Laine: Forget Me Not! - Stop motion -animaatio lelurobotista, joka on rakastunut omistajaansa. Oppilastyö Voionmaalta ja sormiharjoitus. Niissä rajoissa sympaattinen. Hyvä äänityö.