 |
| Pieter Bruegel vanhempi: Metsästäjät lumessa (1565) |
"Mukavaa kuulla, että teillä on kaikki hyvin."
En duva satt på en gren och funderade på tillvaron saattaa (välitilin)päätökseen 18 vuotta kestäneen elokuvaretken. Roy Andersson aloitti Toisen kerroksen lauluja -teoksen kuvaukset ja sitä myöten paluunsa pitkiin elokuviin noin vuonna 1996 tai -97 työstäen kolmella vuosikymmenellä kolme elokuvaa, joita yhdistävät toisiinsa muoto, viittaukset ja elämänkatsomus. Viime vuonna loppulukunsa saanut "trilogia ihmisenä olemisesta" kuuluu 2000-lukulaisen elokuvan suursaavutuksiin. Tai rehellisemmin sanottuna, ko.trilogia kuuluu yksinkertaisesti kaiken elokuvan suursaavutuksiin.
(Kaikki kunnia Ruben Östlundin Guldbagge-pöydän putsanneelle Turistille, mutta En duva... liikkuu toisella tasolla ja saa sinänsä hienon Turistinkin vaikuttamaan rinnallaan ilmeisyyksiä toistelevalta pikkunokkeluudelta.)
Kaikista nykyelokuvantekijöistä Roy Andersson on kubrickilaisin. Hän työstää jokaista elokuvaansa vuosikausia yksityiskohtia pikkutarkasti hioen, täydellisyyttä tavoitellen. Tähän häntä ajaa paitsi taiteellinen kunnianhimo, myös olosuhteiden pakko: tekijän valitseman muodon ja aiheiden skaalan vuoksi kaiken täytyy olla millimetrilleen oikein, muuten rakennelma sortuisi kuin korttitalo. Kyyhkysessä on vain 39 otosta. 38 niistä on toteutettu täydellisen liikkumattomalla kameralla (sikäli kuin allekirjoittanut huomasi): 39:nnessä kamera tekee muutaman sentin pannauksen. Andersson muistuttaa työskentelytavoiltaan myös animaattoria: hidas ja vivahteiden vivahteita myöten kontrolloitu työprosessi studiossa. Ohjaaja käyttää jopa näyttelijöitään kuin animaattori piirroshahmojaan, suurin piirtein askelmäärän sanellen.
Tulos ei silti muistuta vähääkään kuivaa ja pinnisteltyä formalismia. Kyyhkysessä on otsikolleen sopivaa lentoa ja keveyttä. Se lienee trilogian vähiten naurattava osa, mutta hauskuuskin on suhteellinen käsite. Kuten aina, Andersson - joka liikkuu oikeastaan kokeellisen elokuvan kentällä - ei sido kokonaistaideteostaan yhteen juonilangalla, vaan hänen tabula vivantejaan yhdistää yleisinhimillinen kokemus, abstrahoitu narratiivi. Useissa näistä esiintyvät samat kaksi hahmoa, kaupparatsupari, jotka epätoivoisen hymyttömästi kulkevat ovelta ovelle pilailuvälineitä myymässä. Anderssonilaisessa maailmankatsomuksessa tämä pohjimmiltaan hyväntahtoinen leivänansaintatapa vääntyy väistämättä julmaksi ironiaksi. Paralleeli Toisen kerroksen laulujen ristipuumyyjään on ilmeinen. Tuttuun tapaan Andersson herkuttelee ihmisten välisen small talkin typerryttävällä latteudella. Kieli, jonka pitäisi yhdistää ja luoda siltoja, rakentaakin muureja.
Trilogian kolmannen osan erityispiirteisiin kuuluvat summa summarum -henki sekä aiempaa pidemmälle historiaan kurkottaminen. Anderssonin aihehan on ihmisen osa ja rooli, mutta erityisesti ruotsalaisen ihmisen osa ja rooli. Absurdin anakronistisessa jaksossa Andersson tuo syrjäpubiin Kaarle XII:n matkalla Pultavan taisteluun vuonna 1709, mihin päättyi Ruotsin suurvaltakausi. Ohjaaja riisuu maansa menneisyyden kaikesta loistokkuudesta - ja jatkaa myöhemmin kitkerää kritiikkiään henkeäsalpaavalla jaksolla, joka viittaa Boliden-kaivosyhtiön meneillään olevaan skandaaliin, jossa yhtiötä syytetään satojen chileläislapsien myrkyttämisestä 1980-luvulla.
Trilogian ensimmäinen osa haki innoituksensa César Vallejon runoista. Sinä elävä sai nimensä Goethen säkeestä. Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien viittaa Pieter Bruegel vanhemman maalaukseen Metsästäjät lumessa. Mitä Roy Anderssonin kyyhkynen sitten näkee katsellessaan yläilmoista ihmisten maailmaan? Absurdien lainalaisuuksien jyräämäksi joutuneita taviksia, jotka palloilevat eteenpäin enemmän tai vähemmän hukassa, enemmän tai vähemmän yksinäisinä, vailla jonnekin kadottamaansa inhimillisyyttä (vrt. apina laboratoriossa). Tarkkanäköisyys ei tee Anderssonista kyynikkoa: Erään rakkaustarinan tekijä vihjaa - vain vihjaa - toivon paremmasta sisältyvän kahden ihmisen väliseen rakkauteen. Ehkä ystävyyskin kestää. Sekä taiteen rikkaus.
"Autamme ihmisiä pitämään hauskaa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti