Lyhyen pohdinnan alaisena Kiasmassa nähty otos Filkkareilla palkinnon voittaneista teoksista. Kaiken kaikkiaan näytös oli hyvätasoinen, ilman valittamisen aiheita, joskaan Kiasman auditorion tekninen taso ei täyttänyt edes välttäviä vaatimuksia. Mukava yllätys oli toisaalta löytää katsomosta tuttuja Tampereen raaoilta kaduilta...
Kansainvälinen kilpailu / paras dokumentti:
HÄIVÄHDYS ELÄMÄÄ
Ohjaajat: Hannes Vartiainen, Pekka Veikkolainen
Kolmas yhteinen elokuva riittää hyvin nostamaan Vartiainen & Veikkolainen -duon maan kiinnostavimpien lyhytelokuvantekijöiden joukkoon. Risto Jarva -palkittu Hanasaari A ja Erään hyönteisen tuho kertovat tämän uusimman kanssa tekijätiimistä, jotka ovat etsineet ja löytäneet oman äänensä, jonka kautta ottaa maailma haltuun. Elokuvakolmikko on hyvin vaikuttava, hyvin moderni ja hyvin ajankohtainen sanan parhaassa merkityksessä. Huonointa uusimmassa on sen nimi, mutta kliseetäkin on käytetty täsmällisesti: äärimmilleen abstrahoidusta kuvasta nousevat kuin ilmakuplina lammen pintaan esiin ohikiitävät hetket ja kohtaamiset Helsingin päärautatieaseman sisäänkäynnin liepeillä. Porukan kolmas lenkki, säveltäjä ja äänisuunnittelija Joonatan Portaankorva osoittaa todellakin olevansa hillittömän lahjakas.
Kotimainen kilpailu / alle 30 minuuuttia / pääpalkinto:
HÄNEN TILANNE
Ohjaaja: Jenni Rahkonen
Maailma ei lakkaa pyörimästä, vaikka rakkaasi kuolee. Mutta sinä voit lakata pyörimästä sen mukana. Tästä yksinkertaisesta ajatuksesta animaattori Jenni Rahkonen ponnistaa yllättäviin suuntiin tavallaan hupaisassa, mutta syvimmiltään hyvin surullisessa elokuvassaan. Viiva on pelkistetty lähes tikku-ukkoasteelle, jolloin ydinmetafora pääsee paljaana näkyville. Kenties ei aivan helmi, mutta juryltä puhutteleva valinta.
Kotimainen kilpailu / alle 30 minuuttia / erikoispalkinto:
HILJAISEN TALVEN LAPSI
Ohjaaja: Iiris Härmä
Härmä ei ole yhtä mielikuvituksekas kuin vaikkapa Helke, Suutari, Luostarinen tai Honkasalo, mutta hänen elokuvistaan henkii voimakas kyky ja halu puhua kohteidensa puolesta ja suulla. Lyhyessä kuvauksessa oululaisen, 24-vuotiaana eläköityneen skitsofreenikon tyhjyydentäyteisestä elämästä vaikuttavinta on tapahtumattomuus: elämän tragedia on siinä, että se on tavoittamattomissa. Onkin sääli, että Härmä tahraa tiiviin ja mietityn hiljaisen elokuvansa tietoiskumaisilla lopputeksteillä syrjäytymisen tilastoista. Katsojan käsityskykyyn olisi voinut luottaa loppuun asti. Kuvaajana vielä hienompi dokumentaristi, Visa Koiso-Kanttila.
Kansainvälinen kilpailu / paras fiktio:
ASESINATO EN JUNÌN
Ohjaaja: Andrew Sala
Argentiinalaisen Salan teos kuuluu yhden otoksen elokuvien epäviralliseen alagenreen. Se ei ole yhtä vaikuttava kuin eräät muut Filkkareilla viime vuosina palkitut genren edustajat, mutta juuri kun alkaa ihmetellä, miksi tämä palkittiinkaan, Sala tarjoaa todella nokkelan yllätyksen, joka saa myöntämään ohjaajan onnistuneen huijaamaan katsojaa.
Kotimainen kilpailu / alle 30 minuuttia / nuorisotuomariston palkinto:
AJATUKSIA KUOLEVAISUUDESTA
Ohjaaja: Jani Ilomäki
Jep jep, Monroe FTW: TAMKissa valmistuneen lyhärin tuotantoryhmästä löytyy useampikin Monroen tukipilari. Tuloksena luonnollisesti paras ikinä tehty lyhäri.
No, ainakin hyvä. Kuluneesta ideasta otetaan paljon tuoretta irti oivaltavalla kuvakerronnalla ja juuri oikein viritetyllä kerronnan sävyllä.
Kotimainen kilpailu / opiskelijapalkinto:
AAMULLA VIEMME LAPSET METSÄÄN
Ohjaaja: Jussi Lehtomäki
Pyydän kiinnittämään huomiota siihen seikkaan, että tällä elokuvalla on yksi kauneimmista nimistä ikinä. Lause nousee vielä uusiin sfääreihin kertojalegenda Inkeri Walleniuksen kauniissa kohtelussa. Olisi kiintoisaa saada tietää, mistä tämän elokuvan ajatus on noussut. Lehtomäki on ottanut sadun Hannusta ja Kertusta ja kuvannut sitten lapsia, aikuisia ja vanhuksia kuuntelemassa sitä ja tallentanut kuulijoissa heränneitä ajatuksia. Omaperäinen ja hieno elokuva ei ole radiokuunnelma, koska Lehtomäki myös kuvittaa satua mm. varjonukeilla. Ei ole ohjaajan syy, että satunnaisessa katsojassa tosin herää assosiaatioita YouTuben "React"-videoihin.
Kansainvälinen kilpailu / Grand Prix:
THE MASS OF MEN
Ohjaaja: Gabriel Gauchet
National Film School, maailman paras elokuvakoulu? The Mass of Men (Miesten enemmistö) on pieni mestariteos, lyhyt hetki lontoolaisessa työvoimatoimistossa, jossa 55-vuotias mies joutuu karenssiin myöhästyttyään ilman omaa syytään tapaamisesta 3 minuuttia. Arkiselta kuulostava teema on kaikkea muuta jännittävän ohjauksen, loistavan käsikirjoituksen ja kahden upean näyttelijäsuorituksen ristitulessa. Työvoimavirkailijan purkautumismonologi sisältää tiiviissä paketissa kaikki ainekset eri luokkiin pirstoutuneen nykymaailman ymmärtämiseen. Tämän ajan peili.
Kansainvälinen kilpailu / paras animaatio:
SONNTAG 3
Ohjaaja: Jochen Kuhn
Animaatio miehestä, joka huomaa joutuneensa sokkotreffeille Angela Merkelin kanssa. Edeltäneen huipputapauksen jälkeen keskittyminen kärsi, minkä takia kaiketi Sonntag 3 tuntui paranevan kestäessään. Pikkupiloista päästään vähitellen yllättävän syvällisiin pointteihin ihmisten välisten suhteiden ja politiikanteon välisestä skismasta. Leikinlasku ei silti koskaan yllä melkein nerokkaan visualisoinnin tasolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti