keskiviikko 14. elokuuta 2013

ValoKino 2013: Vanja-eno

Monroen salatiedejaosto polttaa tänään värikkäitä kynttilöitä, epäilyttävän tuoksuisia suitsukkeita ja uhraa elokuvakriitikkoja filmikeloista tehdyllä alttarilla hyvitelläkseen säiden valtiaita, jotta huomennakin saadaan Kahvila Valossa nauttia ValoKinosta. Vuorossa tuolloin Vanja-eno vuodelta 1971.



Vanja-enon ohjaaja, muutama vuosi sitten Sodankylän elokuvajuhlilla vieraillut Andrei Mihalkov-Kontshalovski (s. 1937) on venäläisen elokuvan värikkäimpiä hahmoja. Hän oli itsensä Andrei Tarkovskin käsikirjoituskumppani mestarin valmistellessa ensimmäisiä ohjauksiaan Ei paluuta ja Andrei Rublev. Velikin on maineikas elokuvantekijä: Oscar-voittaja Nikita Mihalkov. Kontshalovskin oma esikoisohjaus Ensimmäinen opettaja (1965) luetaan nykyään 60-luvun tärkeimpien neuvostoelokuvien joukkoon. Toisaalta voimakastahtoinen originelli loi merkillisen uran Hollywoodissa: signeerauksiin lukeutuvat mm. Pakojuna (1985), Sisärengas (1991) ja Tango & Cash (1989). Kaiken kaikkiaan Kontshalovskin urasta on vaikea ottaa selvää.

Anton Tsehovin klassikkonäytelmään perustuva Vanja-eno (Dyadya Vanya) valmistui Kontshalovskin neljäntenä ohjaustyönä. Nimihenkilö on varsinaisen keskushenkilön veli: eläkkeelle jäänyt professori (Vladimir Seldin) palaa nuoren vaimonsa kanssa tiluksilleen, joista veli Vanja (Innokenti Smoktunovski, mm. Peili, Kozintsevin Hamlet) on vuosia huolehtinut. Legendaarinen Sergei Bondartshuk (Sota ja rauha) esittää alkoholisoitunutta lääkäriä, joka rakastuu professorin vaimokkeeseen...kuten tekee Vanja-enokin. Samaan aikaan professorin Sonja-tytär koittaa herättää lääkärin huomion.

Kontshalovskin tulkinta on näytelmän maineikkain filmatisointi, muut versiot ovat lähinnä tehdyt televisiolle. Hauskaa on, että veli Nikitankin täytyi tehdä oma "tsehovinsa": vuoden 1977 Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle on huomattavasti kuuluisampi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti