tiistai 11. kesäkuuta 2013

Munkin viimeinen elokuva



Elokuvaa nimeltä Matkustaja (Pasażerka, 1961-63), ohjaus Andrzej Munk, ei ole olemassa. 40-vuotias puolalaisen elokuvan huippulahjakkuus kuoli auto-onnettomuudessa elokuvan kuvausten ollessa kesken, liittyen näin Risto Jarvan ja Theo Angelopouloksen kohtalotoveriksi. Silti elokuvateattereissa Helsinkiä myöten on mahdollista mennä katsomaan Matkustaja-nimistä elokuvaa.

Tämä Matkustaja kestää muutaman minuutin yli tunnin, ja se on valmiiksi saatetusta materiaalista kerätty luonnos, esitys siitä, miltä elokuvan oli tarkoitus näyttää ja tuntua. KAVAn kovasta kulutuksesta kärsinyt kopio Matkustajasta käsittää suomalaisen selostuksen, valmiita otoksia ja kohtauksia ja still-kuvia.

Suomalainen, 60-luvulta peräisin oleva selostus, joka vahingoittaa elokuvan atmosfääriä, on yhtä kaikki tehty puolalaisten tekijöiden eetosta kunnioittaen. Paitsi juoniselostusta, se käsittelee myös ohjaajaa ja puhuu siitä, mitä tämän työtoverit toivoivat katsojan saavan irti esityksestä. Tekijät korostavat, etteivät ole yrittäneet lisätä elokuvaan mitään, mistä ei ole Munkin omakätisiä muistiinpanoja:

”Me, Andrzej Munkin työtoverit, emme ole halunneet täsmentää sellaista, jota hän ei täsmentänyt itsekään. Emme etsineet johtopäätöksiä, joista emme olleet varmoja, olivatpa kyseessä vaikka hänen omat johtopäätöksensä. Emme pyrkineet sulkemaan kudosta, jonka hänen kuolemansa jätti avoimeksi. Halusimme pelkästään näyttää katsojalle tämän teoksen nuotit sellaisina kuin ne ovat, kaikkine aukkoineen ja mainitsematta jättämisineen, kuten joskus luetaan käsikirjoituksia, joiden kohtia aika ja ilmasto ovat kuluttaneet näkymättömiksi, ja sitten päästään niiden olemukseen, selkeään ja elävään niissä. Andrzej Munk oli aikalaisemme. Hänen muistonsa ja hänen levottomuutensa jäivät meille läheisiksi. Emme uskalla määritellä niitä vastauksia, joita kohti hän oli matkalla, mutta ehkäpä pystymme toistamaan hänen esittämiään kysymyksiä.”

Peter von Baghin mukaan Matkustajaan ei kuvattu enää mitään ohjaajan kuoleman jälkeen, mutta elokuvan syntyprosessia tutkinut Ewa Mazierska toteaa, että Andrzej Brzozowskin ohjauksessa joitakin käsikirjoituksen Auschwitziin sijoittuvista kohtauksista kuvattiin.

Auschwitz? Kyllä, Matkustaja on keskitysleirikuvaus, fokusoiden puolalaisten poliittisten vankien, erityisten naisten, kohtaloon Auschwitz-Birkenaussa. Se kuoriutuu keski-ikäisen saksattaren muistikuvina noin viidentoista vuoden takaisista tapahtumista. Hän on vuosien jälkeen palaamassa Saksaan loistoristeilijällä, kun hän törmää laivalla tuttuun puolalaiseen naiseen: toisen maailmansodan aikana saksatar oli vartija Auschwitzissa ja puolatar vanki.


Matkustajasta säilyneet, Auschwitzissa kuvatut otokset, vaikuttavat lähes tyrmäävästi. Munk käytti mustavalkoista scope-kuvaa, ja näköjään mestarillisesti. Otokset ovat paitsi esteettisesti hätkähdyttäviä, myös erikoisen ilmaisevia, tallentaen sekä yleisen että yksityiskohdat leirin mutaisesta ja luonnottomasta ilmapiiristä. Skenaarion komplisoitu rakenne, jossa nykyhetkestä sukelletaan kahdesti, eri näkökulmista, menneeseen, vaikuttaa leikkaavan lupaavasti vaikeasti lähestyttävän aiheen moniin syihin. Jo näihin muutamiin, hajanaisiin jaksoihin sisältyy tekijöiden arvokasta ajatustyötä, joka saavuttaa enemmän kuin useimmat aiheesta valmiiksi saatetut elokuvat.

Tämä elokuva, jota ei ole olemassa, antaa idean itsestään ja siitä polusta, jota pitkin kuljettiin.

Andrzej Munkin viimeinen elokuva on Kierosilmäinen rakkaus vuodelta 1960. Sitä ehtivät edeltää pitkät fiktiot Eroica (-58) ja Czlowiek na torze (Mies raiteilla, -57) sekä lukuisia dokumentteja.

Lähdin Orionista noin 10 minuuttia ennen näytöksen päättymistä ehtiäkseni bussiin. Siihen mennessä olin saanut riittävän kuvan aiheesta.

1 kommentti:

  1. Kiinnostava tarkastelu Munkin viimeisestä työstä. Kävin juuri katsomassa KAVIn Turun näytöksessä Kierosilmäisen rakkauden. Parhain kiitos tästä informatiivisesta tekstistä!

    VastaaPoista