Sivustakatsoja on FilmiLiekin vierailevien kirjoittajien foorumi. Viikonlopun kauhutematiikkaa jatkaa Tomi Peuhkurisen (PEK) raportti Halloween-perinteisiin kuuluvasta koko päivän kauhuleffaputkesta, jossa tällä kertaa matkattiin Yhdysvalloista Ranskan kautta Iso-Britanniaan ja taas takaisin Valtoihin. Halloween-putki vuosimallia 2009, olkaa hyvä.
Näyttää siltä että Halloween on tullut Suomeen jäädäkseen ja se sopii kyllä. Pimenevään syksyyn mahtuu vallan mainiosti kauhuiluun perustuva päivä, jonka voi täyttää sopivalla ohjelmistolla. Täydellistä ohjelmistoa on hankala saada kasaan menemättä tyystin itsestäänselvien klassikoiden pariin, joten pari heikkoa kohtaa oli mukana tälläkin kertaa. Kokonaisuus kuitenkin oli vallan mainio ja tunnelma ennen kaikkea: siitä enimmäkseen kiitos kahdelle vierailleelle katsojalle. Nyt leffat on siirretty takaisin kaappiin ja olo on jossain määrin tyhjän tuntuinen, joten tässä vielä pikainen paluu eiliseen ja vilkaisu erääseen Halloween-kattaukseen.
Aamu alkoi elokuvallisesti hienoissa merkeissä. Night Of The Living Dead ei esittelyjä kaipaa. Edelleen voimakas, klaustrofobinen ja paikoin hemmetin jännittävä kauhuelokuvan merkkiteos. Ehkä hieman ”obvious pick”, mutta se yksinkertaisesti toimii. Ainoa vaihtoehto on *****.
Seuraavaksi uudempaa kauhua ja Deadgirl. Herkullisen kieroutunut ja massasta poikkeava teinikauhuilu, joka kulkee tiiviisti, kolkuttelee hyvän maun rajoja kiitettävästi ja on paikoin hilpeän moraaliton. Suosittelen katsomaan. Arvosana ensikatselun jälkeen ***½.
Sitten The Living Dead Girl. Kehno ja kauhuarvoiltaan nollan ansaitseva hölmöily, jossa kiehtoo ohjaaja Jean Rollinille tyypillisesti miljööt enemmän kuin mikään muu. Naiset ovat edelleen alasti ja verta roiskuu ja gore sekä näyttelijätyö on koomista. Parit naurut tahattomasta komiikasta elokuvan lopussa. Toinen tähti tisseistä ja goresta. **.
Lisää uutta kauhua: The Living And The Dead. Useita palkintoja voittanut, rumasti diginä kuvattu kauhuleffa on enemmän draamajännäri joka onnistuu alkupuolella olemaan mukavan ahdistava, mutta yltyy niin älyttömäksi sekoiluksi, että menettää otteensa tyystin. Hyvästä yrityksestä **.
Ja se sanaleikittelystä ja siirrytään itse asiaan.
Buffy The Vampire Slayer -sarjan toisen kauden kuudes jakso: Halloween. Kepeä Halloween-jakso jossa riittää näppärää dialogia, monstereita ja kauniita naisia. Menettelee, vaikka en sarjan ystävä olekaan. ***. [Toimittajan huomautus: jakso kuuluu sarjan kultakauden klassikoihin, johon asiaan vihkiytyneet eivät kyllästy: erinomaisesti ideoitu, kirjoitettu ja rytmitetty tv-helmi.]
The Curse Of Frank Black eli Halloween-jakso loistavasta Millennium-sarjasta. Tyylikäs, tunnelmallinen ja synkkäsävyinen kuvaus. Tarina on kiehtova ja perustuu enemmän kuviin ja Lance Henriksenin karismaan kuin dialogiin. Kerrassaan hieno jakso. ****½.
Popeye: Fright To The Finish. Vauhdikas ja hauska piirretty, jossa pelotellaan urakalla. Kahdeksanminuuttinen kuluu siivillä ja tekee hyvän mielen. ****.
Beavis & Butt-Head - Bungholio: Lord Of The Harvest. Halloween-jakso ehkäpä kaikkien aikojen parhaasta animaatiosarjasta. Naurattaa alusta loppuun, tarina kulkee kuin höyryjuna eikä kulu katsomalla. Yksinkertaisesti mestarin työtä. *****.
Katsomalla ei kulu myöskään Halloweenin jokavuotinen pääelokuva eli Halloween. John Carpenterin paras elokuva on samalla kaikkien aikojen paras teinislasher joka aloitti sen kaiken, vaikka Black Christmas yrittikin näyttää suuntaa joitakin vuosia aiemmin. Sana mestariteos ei tee oikeutta tälle elokuvalle, jonka voi katsoa vuodesta toiseen ja aina yhtä tuoreena. Huolellinen ja maltillinen tunnelman rakennus, cinemascope-kuvaus [Dean Cundey] on millimetrintarkkaa työtä, musiikki kruunaa kaiken. Ei tällaisia enää tehdä. Yksi suurista. *****, mutta se ei tunnu riittävältä.
Loppukuvaksi vielä Frendien The One With The Halloween Party. Taattua Frendit-laatua. Hauska ja siivillä kulkeva jakso tämäkin. ****.
Se siitä. Palataan asiaan taas vuoden kuluttua ja seuraavaksi sitten jouluaiheista elokuvakatselmusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti