MonroeCupin visarungot 5/6 & 6/6

Tänään ei visaa Artturissa, mutta ohessa parin viikon takaisten visojen kysymyksiä vastauksineen. Ensi viikolla jatketaan taas.

Elokuvakerho Monroen elokuva-aiheinen triviatietokilpailu Ravintola Artturissa 22.2.2012 = MC1, 6/6

Peruskysymykset (13 pt.):


1. Missä 2011 ilmestyneissä elokuvissa näytteli Matt Damon? (5 pt.)
- Kohtalon valvojat/Adjustment Bureau; Tartunta/Contagion; Happy Feet 2 (ääni); We Bought A Zoo; Margaret
2. Mitkä ovat näiden elokuvien ohjaajien uusimmat leffat? A) Vapauden verinen laulu/Boxcar Bertha B) Snabba Cash C) Narc D) Mies Lontoosta (4 pt.)
- A) Hugo (M. Scorsese) B) Turvatalo (D. Espinosa) C) The Grey (J. Carnahan) D) Torinon hevonen/A Torinói ló (B. Tarr)
3. Kuka on ainoa vähintään kaksi elokuvaa tehnyt elävä ohjaaja, jonka jokainen elokuva on ollut Oscar-ehdokas joko Parhaan Elokuvan tai Parhaan ohjaajan sarjassa? (1 pt.)
- Brittiläinen Stephen Daldry (Tunnit ja Lukija molemmissa sarjoissa, Billy Elliott ohjaajana ja Äärimmäisen läheltä ja uskomattoman lujaa elokuva-kategoriassa)

4. Kuka näytteli rasistista, kuolemaantuomittujen osastolla työskentelevää vanginvartijaa Monster's Ballissa; ja kuka samassa elokuvassa näytteli vartijan poikaa? (2 pt.)

- Billy Bob Thornton; Heath Ledger

5. Mikä seuraavista on ohjaajansa Hollywood-debyytti: A) Gilbert Grape B) Suursuon salaisuus eli Swamp Water C) Die Hard 2 D) Huulipunamurhaaja? (1 pt.)

- B (Jean Renoir); A = Lasse Hallström, C=Renny D=Fritz Lang

A vai B?
Vastaus joko A:han (1 pt.) tai B:hen (2 pt.)

6. A) Mikä oli Neil Hardwickin esikoisohjaus (pitkä fiktio)? B) Entä mikä oli Taru Mäkelän (pitkä fiktio)?
- A) Jos rakastat B) Pikkusisar
7. A) Kenen ensimmäisiä tähtirooleja oli nimiosa Conan Barbaarissa? B) Kuka esitti samassa leffassa Conanin isää?
- A) Arnold Schwartzenegger B) Will(iam) Smith

8. A) Jules ja Jim, mutta kuka (näyttelijä) oli Catherine? B) Mikä oli Tohtori Outolemmen syntymänimi?

- A) Jeanne Moreau B) Merkwürdigliebe

9. A) Mille saarelle sijoittuu Maa järisee? B) Ketkä ohjaajaveljekset voittivat Berliinin Kultaisen Karhun viime viikolla?
- A) Sisiliaan B) Taviani (Paolo ja Vittorio)

10. A) Kuka näytteli presidentti Rooseveltia Pearl Harborissa? B) Kenen näyttelijän esikoisohjaus on viime viikolla Berliinin elokuvajuhlilla esitelty In The Land Of Milk And Honey?

- A) Jon Voight B) Angelina Jolie

Vihjeet:

11. Mikä elokuva?

4 pt. Se on Meryl Streepin viimeisin elokuva, josta hän ei ollut Oscar-ehdokkaana.

2 pt. Sen ohjasi Nancy Meyers vuonna 2009.

1 pt. Romanttisen komedian muissa osissa olivat mm. Alec Baldwin ja Steve Martin.

- Pientä säätöä/It's Complicated

12. Kuka 1936 syntynyt kirjailija?

4 pt. Hänen esikoisromaaninsa Se tavallinen tarina sovitettiin tv-elokuvaksi Veikko Kerttulan ohjauksena vuonna 1972.

2 pt. Kari Paljakka on ohjannut tämän pispalalaisen romaanista tuoreen tv-elokuvan Siinä näkijä missä tekijä.

1 pt. Ainoa teatterielokuva, joka pohjautuu hänen romaaniinsa on vuonna 1971 Ruotsissa valmistunut Juhannustanssit, ohjaajana Arne Stivell.

- Hannu Salama

13. Mikä kaupallinen floppi?

4 pt. Se tuli Yhdysvalloissa ensi-iltaan huhtikuussa 2011. Sen ohjaajan aiempia työvoittoja olivat mm. Alakynnessä, Snow Angels ja Pineapple Express.

2 pt. Päärooleissa nähtiin Danny McBride, James Franco, Natalie Portman, Zooey Deschanel ja Toby Jones.

1 pt. Ohjaajana oli David Gordon Green ja komedia kertoo sankarillisen, keski-aikaisen ritarin luuseripikkuveljestä, jonka täytyy auttaa löytämään pahan velhon kidnappaama prinsessa. Leffan kaksimielinen nimi viittaa pössyttelyyn. 

- Your Highness 

Äänet/musat (max. 14 pt.):

14. Elokuva ja ohjaaja? (2 pt.)
- Annie (1982); John Huston

15. Elokuva, ohjaaja, mikä oli ohjaajan ensimmäinen elokuva? (3 pt.)

- Clerks 2, Kevin Smith, Clerks

16. Elokuva? Kenen romaaniin perustuu? Kuka esittää mehu-monologin? (3 pt.)

- Pussikaljaelokuva, Mikko Rimminen, Eero Milonoff

17. Mikä elokuva? Ketkä kolme puhuvat? (4 pt.)

- The Expendables, Sylvester Stallone, Arnold Schwartzenegger, Bruce Willis

18. Mikä elokuva? Kuka kuullaan lukijaäänenä? (2 pt.).

- Inside Job, Matt Damon

MonroeCup 1, 5/7 (15.2.)

Peruskysymykset (max 10 pt):
1.  Minkä väriset silmät seuraavilla tähdillä on: A) Johnny Depp B) Brad Pitt C) Ryan Gosling? (3 pt.)
- A) Ruskeat B) Siniset (haaleansiniset, siniharmaat) C) Siniset
2. Missä viime vuonna ensi-iltaan (USA:ssa) tulleissa elokuvissa George Clooney on näytellyt? Miinuspisteitä vääristä vastauksista. (2 pt.)
- The Descendants, Ides Of March/Vallan kääntöpuoli
3. Mistä sanoista tulee lyhenne BAFTA? (2 pt. - piste lähelle osumisesta)
- British Academy of Film and Television Arts
4. Mitkä ovat Michael Mannin kaksi viimeisintä teatterielokuvaa? (2 pt.)
- Public Enemies, Miami Vice
5. Mistä elokuvasta tulee 3D-versio Suomen ensi-iltaan 6.4.2012? (1 pt.)
- Titanic

A vai B?

Vastaus joko A:han (1 pt.) tai B:hen (2 pt.)

6. A) Mikä oli Ere Kokkosen viimeinen elokuva? B) Mikä oli hänen esikoisensa?
- A) Uuno Turhapuro - This Is My Life B) Millipilleri
7. A) Kenen näyttelijän poika näytteli Karate Kidiä remakessa? B) Kuka esitti Passepartouta 80 päivässä maailman ympäri -remakessa?
- A) Will Smith B) Jackie Chan
8. A) Kuka näytteli Mildred Pierceä Oscarin arvoisesti? B) Kuka näytteli Mildred Pierceä Golden Globen arvoisesti viime vuonna tehdyssä minisarjassa?
- A) Joan Crawford B) Kate Winslet
9. A) Kuka säveltäjä yhdistää elokuvia The Social Network ja The Girl With The Dragon Tattoo? B) Kuka säveltäjä yhdistää Jules ja Jimiä ja Fasistia?
- A) Trent Reznor (Nine Inch Nails = 1/2 pt.) TAI Atticus Ross B) Georges Delerue
10. A) Mitä ruotii elokuva Inside Job? B) Mitä ruotii elokuva Altistuminen?
- A) vuoden 2008 taloustaantuman syntyä B) kemikaaleja (ja niiden vaikutusta ihmiseen)
Vihjeet:

11. Kuka 29-vuotias näyttelijä?
4 pt. Hänen oikea sukunimensä on Feldstein.Hän esitti nimihenkilöä John C. Reillyn tähdittämässä komediassa Cyrus.
2 pt. Hän on elokuvasta Moneyball Oscar-ehdokkaana parhaasta miessivuosasta.
1 pt. Läpimurtoelokuvia olivat Paksuna ja Superbad. Toinen pääosa myös Russell Brandin rinnalla elokuvassa Keikkaa pukkaa.
- Jonah Hill

12. Mikä amerikkalainen elokuva?
4 pt. Vuonna 1987 ilmestyneen elokuvan pääosissa olivat Anthony Barrile, Michael Boatman ja Don Cheadle.
2 pt. Tämän sotaelokuvan ohjasi John Irvin.
1 pt. Siitä on tullut eräänlainen jätkien videoklassikko. Se kuvaa yhtä Vietnamin sodan verisimmistä ja legendaarisimmista taisteluista.
- Hamburger Hill

13. Mikä elokuva?
4 pt. Se ilmestyi 2010, pääosassa Joel Kinnaman. Babak Najafi ohjaa sille paraikaa jatko-osaa.
2 pt. Sen ohjasi Daniel Espinosa.
1 pt. Se pohjautuu Jens Lapiduksen best selleriin, joka sijoittuu Tukholman rikollismaailmaan.
- Snabba Cash/Rahalla saa.

Ääninäytteet (max. 13 pt.):

14. Mikä elokuva? Kuka näyttelijä luennoi sodan luonteesta? Kuka kirjoitti romaanin, johon elokuva perustuu? (3 pt.)
- 1984, John Hurt, George Orwell
15. Mikä elokuva? Kuinka monta neuronia (aivosolua) ihmisaivot sisältävät? (2 pt.)
- Rajaton (Limitless), n.100 miljardia
16. Mikä elokuva? Mitkä eläimet pääosassa? (2 pt.)
- Finding Nemo, kalat
17. Mikä elokuva? Kuka ohjasi? Mikä oli elokuvasarjan ensimmäisen osan nimi? (3 pt.)
- Pimeyden armeija (Army of Darkness), Sam Raimi, Evil Dead
18. Mikä elokuva? Kuka ohjasi? Mihin (jo entiseen) maahan elokuva sijoittuu? (3 pt.)
- Underground, Emir Kusturica, Jugoslavia

TOP 10: Soundtrack-levyt

Viimeisimmän Oscar-hulabaloon ontoimmalta tuntunut kategoria listasi viisi parhaan elokuvamusiikin ehdokasta. Ensinnäkin kyseessä oli antikliimaksi, koska mukana kamppailussa heilui mykkäelokuvaan säestyksen tehnyt säveltäjä: kuinka The Artist olisi voinut hävitä? Ja toiseksi kilpailu tuntui vajaalta, kun joukosta oli unohtunut viime vuoden omaperäisin ja kuunneltavin soundtrack.

Chemical Brothersin musiikki elokuvaan Hanna onnistui sekä elokuvaa tukevana teoksena että perinteisenä levynä. Ohjaaja Joe Wrightilta oli neronleimaus keksiä house-duo antamaan puolikokeelliselle toimintaelokuvalleen omaperäistä draivia, ja kaksikko vastasi Wrightin ideaan inspiroituneesti. Epätasainen, mutta kiistatta raikkaasti uutta yrittävä elokuva kantaa toisinaan sudenkuopiensa yli pelkästään Chemical Brothersin sävykkään beatin varassa. Kotona levy poppaa loistavasti elokuvaan liittyvistä mielikuvista irrotettunakin.

Viihde- ja taidemuoto nimeltä elokuva on työllistänyt viimeisen noin sadan vuoden aikana hillittömän määrän säveltäjiä. Elokuvamusiikki on kehittynyt omaksi alalajikseen, josta löytyy valtava määrä äärimmäisen tasokasta musiikkia. Siitä huolimatta genre on säilynyt väheksyttynä, koska pohjimmiltaan kyseessä on aina tilaustyö (kaupalliseen tuotteeseen!) ja sellaisestahan täytyy puuttua alkuperäistä luovuutta. Hedelmällisempää olisi katsoa asetelmaa niin, että tilaustyö tarjoaa säveltäjälle inspiraation lähteen, josta sitten versoo, jos on versoakseen, jotain kaunista ja elävää.

Tältä pohjalta on oheen laadittu lista, joka ei koostu kaikkien aikojen parhaasta elokuvamusiikista, vaan parhaista levytyksistä. Täsmentääkseni: listasta on jätetty huomiotta elokuvaa taustoittava ja tukeva musiikillinen äänimaailma, joka usein on parasta elokuvamusiikkia kokonaisuuden kannalta; sen sijaan on etsitty levyjä, jotka parhaiten toimivat itsenäisinä taideteoksina, levyjä, joista niiden alkuperäinen inspiraatio on poikinut omilla jaloillaan seisovia, kotona kuunneltavia töitä. Samalla mukaan valitut levyt esittelevät niistä vastaavia säveltäjiä, jotka kuuluvat taidelajin kaikkein suurimpiin. Eikä valintojen tekeminen totta vie käynyt helposti: TOP 10:n ulkopuolelle jäi mieltä ravisuttava määrä silkkoja klassikoita.

TOP 10 PARHAAT SOUNDTRACK-LEVYT


10. Vertigo (1958, säv. Bernard Herrmann, ohj. Alfred Hitchcock)
   Kuka on elokuvamusiikin historian vaikutusvaltaisin henkilö? Ennio Morricone, vastaavat yhdet, Bernard Herrmann, vastaavat toiset. Kolmatta puoluetta ei ole. Saksalaisemigrantti teki hoviohjaajansa kanssa elämäntyön, joka edelleen hakee vertaistaan. Herrmann ymmärsi ihmisen monimutkaista tajuntaa yhtä syvällisesti kuin Hitchcock, minkä hän osoitti musiikillisesti. Vertigossa musiikki soljuu joskus pelottavana, joskus sydämeenkäyvän romanttisena - aina huimaavana.

9. Limelight/Parrasvalot (1952, säv.&ohj. Charles Chaplin)
   Melkein kaikki Chaplinin scoreistakin ovat mestariluokkaa, ja parhaimpien välillä on vaikea tehdä valintaa. Parrasvalot nousee kenties levytettynä kokonaisuutena korkeimmalle. Suomessa siitä teki ikivihreän kahvimainos. Myös laulut ovat loistavia. Chaplinin nero on vieläkin käsittämätön. Miten...?

8. Hatari! (1962, säv. Henry Mancini, ohj. Howard Hawks)
   Mancinin voimannäyttö sovittajana ja rytmivärien taivuttelijana. Aivan loistavaa, mukaansa tempaavaa kuunneltavaa, kevennettynä nerokkaan tarttuvalla Baby Elephant Walkilla. Afrikkalaisen atmosfäärin tavoittaminen metsästysjahtia kuvaavassa pitkässä suitessa on kuitenkin se todellinen tajunnanräjäyttäjä.

7. Amélie (2001, säv. Yann Tiersen, ohj. Jean-Pierre Jeunet)
   Melodista, keinuvarytmistä, kaunista, haikeaa, riehakasta - Amélien musiikista löytyy kaikki. Välitön klassikko. Tiersen on läpimurtonsa jälkeen osoittautunut sukupolvensa lahjakkaimmaksi elokuvasäveltäjäksi (mm. Goodbye, Lenin! on erinomainen - levy) ja huippukiinnostavaksi muusikoksi muutenkin.

6. Once Upon A Time In The West/Huuliharppukostaja (1968, säv. Ennio Morricone, ohj. Sergio Leone)
   Salli mun nauraa: miten valita "paras" säveltäjältä, jonka pelkkään elokuvatuotantoon kuuluu tiettävästi yli 600 teosta (joista olen kuullut muutaman)? Kokonaisuutena tämä levy on joka tapauksessa Morriconen kuuluisin klassikko. Unohtumaton huuliharpputeema ja ehkä maailman tunnetuin - ja kaunein? - elokuva-aaria kohokohtina suunnilleen täydellisellä levyllä.
   
5. Requiem For A Dream/Unelmien sielunmessu (2000, säv. Clint Mansell, ohj. Darren Aronofsky)
   Tuntuu uskomattomalta, että nämä sävellykset tehtiin elokuvaa varten. Mansellin valtava visio, Kronos Quartetin väkivaltainen tulkinta. Tätä ei voi kuunnella ihan milloin vain, KQ:n raa'asti sahaavat jouset saattavat tuntua repivän päätä kallon sisäpuolelta käsin. Tästä tuli klassikko salamannopeasti.

4. Blade Runner (1982, säv. Vangelis, ohj. Ridley Scott)
   Hämmästyttävä, ja hämmästyttävästi aikaa kestävä, levy, joka pikemmin luo tunnelmaa kuin tukee sitä. Täysin ainutlaatuinen, moderni. Valtava sävymäärä, josta nauttimiseen ei voi kyllästyä.
  
3. Koyaanisqatsi (1982, säv. Philip Glass, ohj. Godfrey Reggio)

Minimalistisen koulukunnan edustajana yhdysvaltalainen Philip Glass on ollut 60-luvulta lähtien koulukunnan juhlituimpia nimiä. Siitä huolimatta on suuri kiusaus väittää oopperalla Einstein on a Beach läpimurtonsa tehneen säveltäjän tärkeimmiksi levytyksiksi hänen filmimusiikkiaan. Näistä romanttinen The Hours (Tunnit) ja vitaalinen The Thin Blue Line ovat ohittamattomia. Aivan nerokas on vuoden -85 Mishima, mestariteos, joka kerrassaan naulaa kuulijan paikalleen alati yllättävillä sointiväri- ja instrumentaatioratkaisuillaan. Koyaanisqatsi on korkeintaan puolen piirun verran vaikuttavampi. Tai ehkä se on toisinpäin...

2. Super Fly (1972, säv. Curtis Mayfield, ohj. Gordon Parks Jr.)
   I'm your mother, I'm your daddy --- I'm your Pusherman... Kaikki kunnia Shaftille, mutta tällä levyllä on muutakin kuin yksi hieno teema. Käsillä on yksi soul-musiikin suurista klassikoista, jonka vertailukohdat löytyvät What's Going Onista ja Innervisionista - siksipä onkin vaikea ymmärtää, että levy syntyi tilaustyönä blaxploitaatioelokuvaan. Tässä yhteydessä ei hyväksytä mukaan levyjä, jotka syntyivät artistien itsensä ympärille promotoimaan elokuvia, jotka promotoivat niiden yhteydessä julkaistuja levyjä (esim. A Hard Day's Night, Let It Be, King Creole etc.)

Mayfieldin melodinen ja rytminen nerous eli korkeinta suhdannettaan, ja sanoitukset ottavat oikeasti kantaa: pormestarin perään kysellään ja huumeeton elämä nähdään onnekkuutena (No Thing On Me (Cocaine On Me)). Ei olisi väärin sijoittaa Super Flyta tämän listan ykköseksi. Mutta...

1. A Zed & Two Noughts (ZOO) (1986, säv. Michael Nyman, ohj. Peter Greenaway)
   Jos ei pidä Nymanin tyylistä, kaikki hänen levynsä jättävät kylmäksi. Itse pidän Nymania kaikkien aikojen suurimpana elokuvasäveltäjänä ja tuon uran ulkopuolella vähintään yhtenä kolmesta suurimmasta taidemusiikin tekijästä, mitä 1900-luvun jälkimmäinen puolisko on nähnyt. Nymanin välittömän tunnistettava tyyli vetoaa mahtavalla dynaamisuudellaan, mutta hän vastaa myös joistakin kauneimmista sävelmistä, mitä viimeiset kaksikymmentä vuotta tuntevat (Wonderlandin teema, Pianon teema, Jutun lopun teema). Mikään valinnan paikka ei ollut yhtä vaikea tällä listalla, kuin yhden Nyman-levyn valitseminen, sillä hänen kaikki Greenaway-työnsä ovat mestariteoksia, ja niin ovat useimmat muutkin. The Ogre esimerkiksi on häikäisevä, ja Piano, tietysti. ZOOn voi nähdä Nymanin voimakkaasti Purcellia jäljittelevän neobarokkikauden (paino tavuilla "rokki") kulminoitumana: vimmaista, loisteliasta, melodista, hellittämättömästi sahaavaa, ja jollakin erityisellä tavalla riemukasta - puhumattakaan siitä, että kokonaisuus elokuvasta irrotettuna on itsenäinen, saumaton mestariteos. Levyä kuuntelee vielä mieluummin kuin elokuvaa katselee - mikä pätee Nymanin kohdalla useimmiten. Michael Nyman, jota ilman Greenawaytä ei olisi, joka sävelsi kaikkien rakastaman Pianon, joka vetää konserteissaan isoimpiakin saleja täyteen, kaikkien aikojen suurin elokuvasäveltäjä, ei ole koskaan ollut Oscar-ehdokkaana. Toivottavasti ei koskaan olekaan.

Monroen Leffavisa, Cup2, 1/6

1. Iguana 6

2. Inf. Pull. 5

2. Savage Streets 5

4. Peter Lorren Silmät 3

5. Albatrossi 2

Härmä

JP Siili vie meidät ”1800-luvulle Pohjanmaalle”. Kukaan ei mahda Välitalon porukalle mitään. On helpointa, kun mukaudutaan yhden häiriötekijän olemassaoloon. Esko (Mikko Leppilampi) on pelottava mies, häijy jätkä. Ei ehkä maailman paras tappelija, mutta kyliltä ei löydy mitään vastaavaa. Eli remmi saa tehdä mitä huvittaa. Yllätys, aloitteenteko ja taustatuki ovat hänen vahvuuksiaan. Muihin verrattuna hän vaikuttaa jopa luonnottoman etevältä. Mutta ei se ole sitä, vaan rajojen ja vastavoiman puuttumista. Miksi kukaan ei tee mitään? Miksi yksi kerkiää joka paikkaan ja kääntää kaikki tilanteet edukseen?

Tässä maailmassa Välitalon isännän (Esko Salminen) päätös ohittaa vanhin poika, Esko, tilan perimisestä, on erikoislaatuinen, vaikkakin sen jälkeiset tapahtumat ovat johdonmukaisia. Isähän, tai isäpuoli (Salminen siis), aiheuttaa koko konfliktin. Äiti/emäntä (Lena Meriläinen) pahentaa sitä pysymällä hiljaa. Esikoispoika on tärkeintä maailmassa. Paha mutta voimakas poika tulisi turvaamaan myös hänen vanhuutensa. Perintövempautuksella joko isän luonnetta tai Eskon kelvottomuutta halutaan korostaa, tai sitten se on vain elokuvan heikko linkki. Eikö olisi voitu keksiä muuta? Toisaalta, jos isä ei olisi tehnyt päätöstään, elokuvassa olisi ollut vain Kantolan Aino (Pamela Tola), jota metsästää. Vähän hento juoni.

Voisi ajatella, että valittu ratkaisu ei sovi elokuvaan, tai se ei sovi siihen maailmaan jossa nämä ihmiset elävät: isäntä toimii odottamattomalla tavalla, mutta kaikki muut niin kuin pitääkin. Entä jos Esko olisikin ollut nuorempi poika ja vallannut tilan Matilta (Lauri Tilkanen), tapettuaan ensin isän? Olisi silti saatu aikaan ”epätasainen taistelu talosta, kunniasta ja lopulta myös Ainosta” [1]. Matti, jolle ”pako ei ole vaihtoehto”[1], olisi silloinkin päässyt tappelemaan.

Vanhemmat ovat pilaamassa lastensa elämää, isäntä päätöksellään ja äiti olemalla hiljaa. Uusi perimysjärjestely on Eskon kannalta epäreilu. Siinä on yllykettä kerrakseen. Homma lähtee käsistä, kun nuorempi veli on tulossa sormus kädessä lunastamaan isännyyttä. Isäpuolen henki on halvempi kuin veljen, Eskosta tulee nuori isäntä ja Matti ajetaan pois. Uusi sukupolvi ei toista vanhemman virheitä, opi ja jalostu, vaan kärsii niistä. Lopultahan Välitalon isännän luoman ongelman ratkaisevat äiti ja Kantolan isäntä (Taneli Mäkelä). Yhteisön pysähtyneisyys johtuu vanhemmista. Heidän antamien syötteiden perusteella prosessi on tuottamassa itsetuhoisen lopputuloksen, kunnes vanhempien on keskeytettävä se.

Lapset eivät kykene elämään itsenäistä elämää, kuin vasta voimakkaan ja raa'an harvennuksen jälkeen, jolloin pelikentällä on kylliksi tilaa luoda uusia jännitteitä tuleville sukupolville; Esko ei omi löytämäänsä revolveria – melkeinpä ainoaa yksityiskohtaa, joka lukitsee elokuvaa ajassa hieman tarkemmin – uutta tekniikkaa, koska on kasvanut vanhempien pysähtyneessä maailmassa. Hän ei välitä uudesta, vaan haluaa kaiken olevan, niin kuin on. Hän on kohdannut epäoikeudenmukaisuutta ja pyrkii korjaamaan tilanteen. Matti haluaa pitää kiinni isänsä viimeisestä tahdosta, koska se on hänen kannaltaan edullinen. Perinteistä viis.

Elokuvan hahmot tietävät enemmän kuin katsojat. Isännän tappaminen ei ole Eskolle mikään itsestään selvä päätös, mutta se on helpompaa kuin veljen surmaaminen tai elokuvan naisten vahingoittaminen. Äiti ja Aino ovat koskemattomia. Naisen vahingoittaminen ei tuota hyötyä, eikä olisi edes reilua kamppailua. Ainoa fyysinen mittelö käydään Ainon ja kurkkuun puukotetun lurjuksen (Olavi Uusivirta) välillä, jonka Aino voittaa. Muuten elokuvassa mahtavin valta on naisten takana. Äidin todistus perinnöstä kääntäisi kylänväen hetkessä puukkojunkkareita vastaan ja saisi virkavallan uskaltautumaan liikkeelle. Esko luottaa sokeasti hiljaisuuteen, onhan hän tämän esikoispoika ja mahtava mies.

Aino on syy Matin läpi elokuvan kestävään pään seinään hakkaamiseen; pikkuveli tekee valtavan fyysisen suorituksen oikeastaan turhaan, sillä loppukamppailun aikana hän on jo saanut morsiamensa takaisin ja Esko on yhden liikkeen päässä haudasta tai vankeudesta. Polvillaan olevan Eskon teloittaminen piilukirveellä olisi Matilta jopa raukkamainen teko, mutta komea ja toisaalta hyväksytty. Kuin vahingoittuneen eläimen lopettaminen. Naapurin isäntä kenties pelastaa Matin vankeudelta, mutta samalla päättää Eskon päivät rumasti, ei komeasti esimerkiksi puukolla otellen vaan rujosti heinäseipäällä takaapäin, pudottaen tämän kuninkaan pallilta epäjalosti ja samalla saaden hieman maksuja kohtaamistaan nöyryytyksistä. Kuolinvuoteen ja papin häpäisy aikaisemmin saa kylän liikkeelle, mutta lauma on vain toimintaa ilman mieltä. Esko kykenisi yksin pelottelemaan sen takaisin. Härmän kuninkaan kuoltua kaikki romahtaa, kylänväki saa voimansa takaisin ja Eskon joukkio antautuu.

Miksi pahikset (mm. Eero Milonoff ja Uusivirta) ovat niin valtavan pelottavia? He ovat erityisen vastenmielisiä kusipäitä, jotka aina ilmestyvät takaa tai sivulta. Välittömän ja kivuliaan väkivallan uhka on jatkuvasti läsnä, tämä osoitetaan heti alussa. Tämä porukka ei vain hauku kaikkien kuullen, vaan pahoinpitelee heti, kun on tilaisuus. He ovat kaikin tavoin suvereeneja. Erityisen hyvä Härmä oli juuri siksi, että hahmot ovat yhden asian tekijöitä, yhden toiminnan suorittajia. He eivät poukkoile. Eskon matsatessa tukijoukot ovat aina vieressä. Elokuvan alussa mies katsoo silmiin hieman liian kauan ja joutuu tappeluun. Tai saa selkäänsä ja puukonviillon päähänsä. Eskolla on vain yksi toimintamalli tällaiseen tilanteeseen. Hahmojen yksiulotteisuus on virkistävää seurattavaa.

[1] http://www.harmaelokuva.fi